Avoin lähdekoodi yleistyy kirjastojen järjestelmissä

Axiell on yhä suurin järjestelmävalmistaja, mutta Koha kirii vauhdilla, kirjoittaa Petri Tonteri.

Parin viime vuoden ajan isossa osassa kirjastojärjestelmävaihtoja on siirrytty kaupallisista järjestelmistä avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmään. Vuoden 2014 jälkeen lyhyessä ajassa Kohan on ottanut käyttöönsä 48 kuntaa. Kaupallisten järjestelmien osalta muutama käyttöönotto on odottanut markkinaoikeuden päätöstä. Luvassa on ainakin Mikromarc- ja Koha-käyttöönottoja.

Axiellin mukaan sillä on tällä hetkellä yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmämarkkinoilla 78 %:n osuus Suomen kunnista (n. 240 kuntaa). Tammikuussa 2017 Axiellin asiakaskirjastoista suurin osa käyttää Auroraa (66 %), mutta edelleen on myös Origoa, PallasProta ja BOOK-IT:tä käyttäviä kirjastoja.

Axiell on vakiinnuttanut toimintaansa laitepuolella: sen tuotevalikoimassa on ollut useita vuosia omatoimikirjastotekniikkaa ja Bibliothecan automaatteja. Helmikuussa Axiell ja ATP Automation tiedottivat yhteistyösuhteesta, jossa Axiell alkaa myydä ATP Automationin laitteita.

Maailmalla Axiell on tehnyt aktiivisesti yrityskauppoja. Viime vuonna se hankki museo- ja arkistojärjestelmien lisäksi yhdysvaltalaisen Gold Systems-nimisen yrityksen, joka valmistaa henkilörekisterijärjestelmiä.

Helmikuussa 2017 Suomessa Kohaa käyttävien kuntien osuus on n. 16 % (49 kuntaa). Määrä kasvaa, Lapin kirjastot ja osa Uudenmaan kirjastoista ottavat Kohan käyttöönsä. Vaski tutkii tämän vuoden aikana Kohan käyttöönottomahdollisuutta.

Helmetillä on Sierra ollut käytössä noin kolme vuotta, ja harkinnassa on, ryhtyykö Helmet selvittämään vaihtoehtoja Sierralle.

Kansalliskirjasto on uusimassa Melindan järjestelmäalustaa lähivuosien aikana: järjestelmäkilpailutus käynnistyy syksyllä 2017 ja tavoite on, että uusi järjestelmä on käytössä 2019 - 2020.

Järjestelmäalustan vaihdossa Kansalliskirjasto haluaa muun muassa mahdollistaa kuvailutyön hajauttamisen ja uudistaa kuvailun kohti linkitettyä dataa. Haussa on järjestelmä, joka pystyy palvelemaan hyvin myös muita järjestelmiä ja kuvailutyökaluja rajapintojen kautta. Melindassa tällä hetkellä mukana oleville yleisille kirjastoille tuo tarkoittaa sitä, että jatkossakin ne pystyvät käyttämään oman kirjastojärjestelmänsä kuvailutyökalua Melinda-luettelointiin.

Kehitystrendit

Joitain vuosia sitten yksittäisten kirjastojen tekemät datan avaukset eivät ole osoittautuneet kiinnostavaksi. Pelkkä datan julkaisu ei riitä vaan monipuolisempia mahdollisuuksia tarjoaa kirjastodatan käytön mahdollistaminen rajapinnan avulla. Kirjastot.fin Matti Sarmela suosittelee yleisiä kirjastoja hoitamaan datan avaamisensa Finnan kautta, joka tarjoaa myös rajapinnan datan hyödyntämiseen. Jatkossa esimerkiksi Helmet-data avataan Finnan kautta.

Kehitystyössä huomio on yhä enemmän rajapinnoissa, mobiilikäytössä ja pilvipalveluissa. Perinteisistä kirjastojärjestelmistä siirrytään kohti kirjastopalvelualustoja (library service platforms), jotka rakentuvat web-teknologioiden varaan. Ne ovat modulaarisia, jolloin uusien toiminnallisuuksien lisääminen on aiempaa helpompaa. Yhtenä lähtökohtana kirjastopalvelualustoissa on ns. datalähtöisyys, joka tarkoittaa sitä, että järjestelmä kykenee yhdistelemään ja jalostamaan järjestelmässä tai sen ulkopuolella tuotettua dataa.

Suomessa kirjastopalvelualusta-ajattelua lähestyy Helsingin kaupunginkirjaston tietohallinto, joka on tehnyt tavoitearkkitehtuurityötä. Siinä tietohallinto määrittelee mahdollisen kirjastojärjestelmän ominaisuuksia. Tulevassa järjestelmässä on tärkeää järjestelmän sisältämän datan monipuolinen hyödyntäminen ja monipuoliset rajapinnat.

Kaupalliset toimijat kehittävät omia alustojaan: Bibits on tulossa alustamarkkinoille Mikromarc Plus ja Axiell Quria-tuotteellaan.

Nykyisten Suomessa käytössä olevien järjestelmien kehittäminenkin jatkuu: Mikromarc-version kehityspainopisteessä ovat muun muassa inventaario-ominaisuudet, laskutusjärjestelmä ja Finna-integraatio. Aurora puolestaan siirtyy tämän vuoden aikana Silverlight-tekniikasta HTML5:een ja siihen pyritään integroimaan kolmannen osapuolen tarjoamia e-aineistoja.

Viime aikoina Koha-kirjastoissa on tehty työprosessien yhtenäistämistä. Yhtenäistäminen on aloitettu hankinta- ja kuvailutyöstä: tavoitteena Koha-kirjastoilla on löytää yksi tapa tilata ja luetteloida. Yhtenäistäminen vähentää tarvetta tehdä kuntakohtaisia räätälöintejä, mikä puolestaan helpottaa ylläpitoa. Kohassa on tämän vuoden aikana tulossa Finna-integraatio ja syksyllä Melindaan liittyminen.

Kuvailutyö muutoksessa

Melindan osalta Yleisten kirjastojen neuvosto antoi vuonna 2016 suosituksen yleisten liittymiselle Melindaan. Vaski käynnisti Melinda-liittymisprosessin, ja Andersin ja PIKIn pilotit saatiin lähes päätökseen vuonna 2016. Kansalliskirjasto aloittaa kehityshankkeen, jossa selvitetään, kuinka aineistotoimittajien dataa voidaan tuoda mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Melindaan. Kirjavälitys ja Helsingin kaupunginkirjasto ovat puolestaan hakemassa Viestintäalan tutkimussäätiöltä avustusta automaattisen sisällönkuvailun ja suosittelun kehittämiseen.

RDA-kuvailusäännöt on otettu käyttöön anglo-amerikkalaisissa maissa ja tullaan lähivuosien aikana ottamaan käyttöön yhä useammissa Euroopan maissa. Suomessakin RDA yleistyy. Yleisten kirjastojen järjestelmien osalta kehitystyö keskittyy siihen, että järjestelmät tukevat RDA:ta. Toistaiseksi kirjastojärjestelmissä RDA on jäämässä luettelointisäännöiksi. Hyötypuolella on se, että RDA:n käyttöönotto vähentää konversion tarvetta ulkomaisia tietueita poimittaessa.

MARCin mahdollinen korvaaja kurkkii nurkan takana: BIBFRAME-tietomallia ja sitä järjestelmätasolla hyödyntäviä tietojärjestelmiä kehitetään. BIBFRAMEn käyttöönoton aikataulua on tällä hetkellä vaikea ennustaa.

EU:n tietosuoja-asetus

Kansalaisen tietosuojatarve on kasvanut sosiaalista mediaa, pilvipalveluja ja sijaintitietoa hyödyntävien palvelujen yleistyessä. EU:n keväällä 2016 voimaan astunut tietosuojauudistus vastaa tuohon tarpeeseen. Lakiuudistuksella EU turvaa yksityishenkilöiden oikeuksia digitaalisissa palveluissa ja ohjaa järjestelmäkehittäjiä huomioimaan tietosuojaan liittyviä seikkoja. Järjestelmien tulee vastata lain vaatimuksia 25.5.2018 mennessä.

Lakiuudistuksessa isoimmat kirjastojärjestelmää ja verkkokirjastoja koskevat muutokset ovat, että asiakkailta tulee saada lupa henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn. Asiakkaalla on oikeus tulla unohdetuksi eli saada hävitettyä kaikki omat tietonsa järjestelmistä. Lisäksi alaikäisten henkilötietojen käsittelyyn on tulossa tiukennuksia ja niiden käsittelyyn tullaan vaatimaan vanhempien lupa. Katseluoikeuksia asiakastietoihin pitää pystyä rajaamaan ja asiakastietojen katselu pitää pystyä jälkikäteen selvittämään.

Kelluttaminen ja keskitetty valinta yleistyvät

Kokoelmatyö ja hankinta ovat muutoksessa: Suomessa yleistyy kokoelmien kelluttaminen, jossa aineistolla ei enää ole tiettyä kotikirjastoa vaan palautettu aineisto jää lainattavaksi siihen kirjastoon, johon asiakas sen palauttaa. Hankinnan työprosessejakin mietitään uusiksi. OLS:n toimitusjohtaja Mikael Bäckman arvioi kelluttamisen ja keskitetyn valinnan olevan nouseva trendi koko Skandinaviassa. Suomessa tämä suuntaus vaikuttaa erityisen ärhäkältä.

Kokoelmatyön muuttumisen myötä kirjastojärjestelmissä kehitetään kellutusta tukevia ominaisuuksia ja työkaluja. Kirjastojärjestelmien ulkopuolisia työkalujakin on: CollectionHQ-analyysityökalu on kolmannen osapuolen tarjoama järjestelmä kokoelman analysointiin.

Uudet palvelut ja uudet tarpeet

Kirjastoissa on kasvanut tarve integroida uudenlaisia palveluja kirjastojärjestelmään. Tällaisia ovat valtakunnallinen palveluympäristön raportointipalvelu ja asiakkaiden lainattavissa olevat tabletit.

Kirjastot.fin ylläpitämään valtakunnalliseen palveluympäristön raportointipalveluun ollaan tänä vuonna ottamassa uusia kirjastoja mukaan palvelua pilotoinneen Vaskin rinnalle. Käyttöönottojonossa ovat Tiekkö-, PIKI- ja Keski-kirjastot. Raportointipalvelu on ollut valmiina pari vuotta, mutta lainausdatan saaminen on ollut hidas prosessi. Teknisesti haastavinta on ollut rakentaa datanoton automatisointi kirjastojärjestelmistä. Kehitystyö on ollut hidasta tai sille ei ole ollut ollenkaan resursseja.

Uusia yhteyksiä rakennetaan SIP2-rajapinnan varaan, joka on monikäyttöinen, vanha rajapinta, jota on perinteisesti käytetty automaattien ja kirjastojärjestelmän välisen yhteyden luomiseen. Esimerkiksi tablet-ratkaisuja tarjoava Hublet on hyödyntänyt SIP2-rajapintaa tablettien integraatiossa kirjastojärjestelmään.

SIP2-rajapinnan ongelmana osassa kaupallisia kirjastojärjestelmiä on muun muassa rajapintojen hinnoittelu. Pahimmillaan rajapinta voi maksaa saman verran kuin automaatti ohjelmistoineen. Hinnoitteluun vaikuttaa muun muassa hankittavien rajapintojen määrä ja järjestelmätoimittajan kanssa tehty sopimus. Onko esimerkiksi sovittu rajapintojen rajattomasta saatavuudesta?

Huolimatta siitä, että SIP2 on pitkään käytössä ollut protokolla, eivät kirjastojärjestelmät silti tue SIP2:ta täydellisesti. Hyödyntämistä vaikeuttaa esimerkiksi se, että rajapinta ei välttämättä palauta samaa tietoa, mikä kirjaston aineistotietokannassa on. Kirjastojärjestelmät eivät tue kaikkia SIP2-protokollan tarjoamia viestipareja, joten kaikki protokollan tarjoamat tekniset mahdollisuudet eivät ole käytettävissä.

Uusille rajapintaratkaisuille on tarvetta, mikäli kyse on muista toiminnoista kuin perinteisestä automaattikäytöstä. Mobiilipalveluiden näkökulmasta SIP2:n puute on se, että se on suunniteltu paikallisesti toimiville laitteille. Mobiilipalveluissa tämä tekniikka kuormittuu helposti, kun SIP2-viestejä alkaa tulla runsaasti useista laitteista. SIP2:n välittämä liikenne ei ole myöskään itsessään suojattu, mikä aiheuttaa tietoturvan varmistamiseksi lisätyötä kehittäjille.

Pisimmällä rajapintojen avaamisessa yleisissä kirjastoissa on Helmet, jossa tarjolla on moderni REST-rajapinta. Laitetoimittajilta saa kiitosta Helmetin järjestelmätoimittajan tapa tarjota rajapintoja: tarjolla on dokumentaatiota ja kokeiluympäristö rajapinnan ominaisuuksien testaamiseen. Rajapinta on ns. tilaajan hallitsema eli Helmet-kirjastot voivat itse päättää, kenet päästävät käyttämään Sierran rajapintoja.

REST-rajapinta on 2000-luvulla yleistynyt rajapinta ja sen välityksellä voidaan hakea järjestelmästä dataa ja käsitellä eri tavoin tuota dataa. Sen vahvuuksia on muun muassa helppous. Sen välityksellä palvelujaan tarjoavat kehittäjille muun muassa Twitter, YouTube ja Facebook.

Vuosi 2016 oli Helmetissä kiivasta aikaa rajapintojen käyttöönottojen suhteen. Rajapintoja käyttävien toimijoiden määrä lähes kaksinkertaistui vuodessa.

REST-rajapinta on kehitteillä Auroraan ja Kohaan tämän vuoden aikana. Tavoitteena molemmissa järjestelmissä on rajapinta, jota kirjasto voi avata kolmannelle osapuolelle. Axiellilla on suunnitteilla julkiseen jakeluun tarkoitettu testirajapinta.

Järjestelmien välisiä integrointiongelmia ratkotaan valtakunnallisessa Kansallinen palveluväylä -hankkeessa. Tavoitteena siinä on tarjota vakioitu tapa siirtää tietoja eri organisaatioiden välillä. Väestörekisterikeskuksen johdolla Aurora, Helmet ja Koha ovat ensivaiheen piloteissa mukana. Mikromarc seuraa tilannetta.

Alkuvaiheissa tavoitteena on rakentaa yksisuuntainen yhteys kirjastotietokannasta kohti Suomi.fi-palvelua. Tässä yhteydessä tuodaan muutamia perustietoja kansalaisten kirjastoasiakkuudesta. Koska hanke on aluillaan, on vaikea sanoa, mitä kaikkia käyttömahdollisuuksia se tarjoaa.

Kirjastoille on tulossa kevään aikana esittelytilaisuuksia kirjastopalveluiden liittämisestä Suomi.fi-palveluun.