Ekoteot tulivat osaksi arkea

Porvoossa uusiutuva energia lämmittää kirjaston ja mahdollisesti ensi vuonna aurinkokeräimet tuovat valoa led-lamppuihin. Ilmastonmuutoksen vastainen työ kaipaa vielä sitä, että joku ottaisi siitä kirjastossa päävastuun.

Lähdimme porvoolaisten kanssa kierrokselle selvittämään, mitä ympäristöasioita kirjastossa on tehty. Kuvassa vasemmalta oikealle porvoolaiset Elina Karioja, Tetta Korhonen, Jan Nyström ja Helsingin kaupunginkirjastosta Leila Sonkkanen.
Lähdimme porvoolaisten kanssa kierrokselle selvittämään, mitä ympäristöasioita kirjastossa on tehty. Kuvassa vasemmalta oikealle porvoolaiset Elina Karioja, Tetta Korhonen, Jan Nyström ja Helsingin kaupunginkirjastosta Leila Sonkkanen.

Porvoon kaupunginkirjaston valtavat lasiseinät ovat kesällä riesa, sillä aurinko lämmittää kirjoja, asiakkaita ja työntekijöitä tukalalla tavalla. Auringon voima saadaan Porvoossa hyötykäyttöön, jos seiniin asennetaan ensi vuonna suunnittelut aurinkokeräimet. Niiden avulla saataisiin valoa kirjaston led-lamppuihin ja laitteisiin.

Kierrämme vuosituhannen taitteessa avatussa valoisassa ja modernissa pääkirjastossa ja käymme läpi, mitä siellä on tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kierroksen aluksi työntekijät ovat mietteliäitä. Onkohan täällä tehty mitään? Kierroksen päätteeksi työntekijöiden ryhti kasvaa ja lopulta kaikki ovat vakuuttuneita siitä, että kirjastossa on tehty vaikka mitä. Porvoolaiset ovat todellisia edelläkävijöitä.

Pienet ilmastoteot ovat sujahtaneet kuin huomaamatta osaksi arkea. 

Muovi kiertoon 

Yksi arjessa näkyvistä muutoksista on jätteiden kierrätys. Henkilökunnan taukotiloissa lajitellaan sekajäte, biojäte, muovi, metalli, lasit ja pahvi. Myös asiakkaille on tulossa sekajätteen rinnalle muovinkeräys ja biojätekeräys.

Lisäksi esimerkiksi työhuoneissa on laatikot paperinkeräykselle.

Kierrättämisen helpottamiseksi taukotiloissa on ohjeet. Siivoojat ja vahtimestarit ovat tärkeässä roolissa kierrättämisen onnistumisessa, sillä he käytännössä tyhjentävät jätepisteet oikeisiin paikkoihin. 

Muovin kierrättämisestä on vielä epäselvyyksiä. Porvoossa pähkäillään samaa kuin monissa kodeissa. Milloin muovipakkaukset pitäisi pestä, ja mikä on riittävän puhdas kierrätettäväksi? 

Esimerkiksi käytetyt kahvipaketit päätyvät paikallisille askartelijoille, jotka tekevät niistä kasseja.

Patterit puolestaan menevät kaupan lajittelupisteeseen ja niiden ohella suositaan uudelleenladattavia. 

Pöytäkoneet läppäreiksi 

Eräs merkittävä sähköä kuluttava asia ovat pöytäkoneet. Niitä on Porvoossa alettu vaihtaa läppäreihin.

Olipa kone mikä tahansa, se sammutetaan työpäivän päätteeksi. Ja tietenkin valot sammutetaan.

Käytettyjä cd- ja dvd-levyjä varten takahuoneessa on laite, joka hioo naarmuuntuneisiin levyihin uutta elämää.

Noin 40 työntekijän kirjastossa paperin käyttö on vähentynyt, kun työskentely on siirretty yhä enemmän sähköisiin kanaviin.

Lisäksi kirjaston hyllyt ja kalusteet korjataan, jos mahdollista. Korjauksesta on vastannut kaupungin Puupaja jo 20 vuoden ajan. Kirjojen kuljetuksessa käytettyjä pahvilaatikoita ja muita pakkauksia pyritään käyttämään uudestaan.

Eräs merkittävimmistä hiilijalanjäljen kasvattajista on kirjastoauto. Porvoossa on käytössä vuonna 1996 käyttöön otettu auto, josta puhuminen saa kirjaston työntekijät irvistämään.

Onneksi tähänkin on tulossa muutos, sillä elokuussa aloittaa uusi auto, johon tulee aurinkokeräimet. 

Kaupunki tukena 

Kirjaston työntekijät ovat yhtä mieltä siitä, että kirjaston ekoteot eivät onnistuisi, jos kaupunki haraisi vastaan. Kun ympäristötavoitteet on kirjattu kaupungin strategiaan, kirjaston on hyvä vedota niihin uudistuksia tehtäessä. 

Porvoon tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Yksi iso käytännön uudistus ovat yhteiskäyttöautot, jotka tulevat tänä vuonna. Työpäivän aikana autot ovat myös kirjaston työntekijöiden käytössä esimerkiksi kotipalvelussa. 

Asenteet kunnossa

Kirjastossa asenteet ovat ympäristön näkökulmasta kunnossa.

”Meillä on aina ollut edistyksellistä sakkia”, kertoo palveluesimies Tetta Korhonen.

Korhosen haaveena on, että kirjaston kokous- ja koulutustarjoiluissa siirryttäisiin vähitellen kokonaan kasviperäisiin tuotteisiin. Jo nyt tarjolla on kasvisvaihtoehtoja. Kahvimaitona käytetään välillä kauramaitoa.

Palveluesimies Jan Nyström komppaa.

”Viime Ake-kokoukseen ostin vegaanisämpylät, eikä kukaan valittanut.”

Toki kirjastossa on töissä niitäkin, joita ympäristöasiat kiinnostavat vähemmän. Taustalla on usein vaatimattomuus. Ajatellaan, että omilla teoilla ei ole merkitystä.

Porvoossa pohditaan, että asenteiden muokkaaminen helpottuisi, jos joku ottaisi päävastuun ympäristöasioista.

Helsingin kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja ja ekokompassiyhdyshenkilö Leila Sonkkanen kertoo, että Helsingissä tähän on löydetty hyvä käytäntö. Kaupungin 37:ssä kirjastossa on yhteensä 30 ekotukihenkilöä.

Alueellista kehittämistyötä tekevä Nyström innostuu. Tällaisia ekoagentteja voisi tuoda myös maakuntiin. 

Kannustamista tarvitaan 

Vielä toistaiseksi asiakkailta ei juuri tule ympäristöaiheista palautetta. Sonkkanen ehdottaa, että asiakkaita kannattaa kannustaa erikseen palautteen antamiseen. Yksi paikka antaa palautetta voisi olla paikallisen Porvoonseudun Maan ystävät -yhdistyksen luennoilla, joita on tulossa kirjastoon taas tänä keväänä. 

Myös kirjaston työntekijät tarvitsevat lisää tietoa. Sonkkasen mukaan esimerkiksi viikkopalavereissa kannattaa muistaa kertoa, mitä kaikkea kirjastossa on jo tehty. Myös toimintakertomuksiin kannattaa liittää mukaan ympäristötekoja käsittelevä osio.

Tetta Korhonen oivaltaa, että kaikki eivät ehkä kirjastossakaan vielä tiedä, että aurinkokeräimet ovat mahdollisesti tulossa.

Korhosen kokemuksen mukaan jokainen työntekijä vastaanottaa ympäristöaiheista tietoa vähän eri tavalla, mutta myönteinen esimerkki ja kannustaminen ovat tehokkaita keinoja.