Etätyössä on paljon etuja

Useimmiten kotona saa enemmän aikaan kuin työpisteellä

Kaarinassa purettiin vanha kirjasto ja sen viereen rakennettiin uusi. Seison valkoisena hohtavan uuden Kaarina-talon ovella. 

Kävelin tähän sotatantereelta näyttävän purkutyömaan vierestä. Vanhaa kirjastoa ja virastotaloa moukaroitiin maan tasalle. Jäljellä oli sementtinen torso, josta tutut vihreät ikkunanpielet pilkottivat sinnikkäästi. Helteisessä ilmassa leijui tiheää, harmaata pölyä. 

Seison tässä, sillä maaliskuisella vierailulla oppaamme Sinikka Huttunen mainitsi ohimennen sanan etätyö. 

“Taidankin pitää huomenna etätyöpäivän”, hän sanoi, kun olimme toipumassa hätkähdyttävän upeasta, kuparilangoilla verhoillusta Kaarina-salista. 

Kysyin, onko se oikeasti noin helppoa. Ja nyt haluan tietää etätyöstä lisää. 

Suloisia tuoksuja 

Valo ryöppyää ikkunaseinistä. Tummanharmaa kokolattiamatto nielee äänet. Kahvilasta leijuu suloisia tuoksuja. Päätyikkunan takana on Kaarinan oma ”stonehenge”, graniittipuutarha. 

Istun yläkerroksen pyörivään nojatuoliin ja katselen alas. Aulan esiintymistilaan on loistavat näkymät. Hyllyissä on kivasti väljyyttä ja yleiskieliset opasteet. 

Eteen pysähtyvät tennarit, joiden yläpuolella on sininen mekko ja käsivarsi, jossa on tatuointi. Kirjastonjohtaja Ritva Nurminoron kädenpuristus on luja. 

”Kaarina-talo rakennettiin ilman valtiovallan tukea. Kaikki, mikä tässä talossa on onnistunutta, on sellaista, johon kirjastolaiset ovat päässeet vaikuttamaan”, Nurminoro sanoo. 

Uuden kirjaston rakentaminen oli hänelle syy hakea Kaarinaan Rovaniemeltä, jossa hän oli aiemmin johtajana. 

Ritva Nurminoro

Moni on etätöissä 

Etätyön tekemisen malli ei tullut Nurminoron mukana Lapista. Rovaniemellä etätyö oli sallittua, mutta kaupunki ei sitä suosinut. 

”Kaarinassa sen sijaan on aina tehty paljon etätyötä, joten omaksuin sen. Kirjastossa etätyötä saa tehdä, jos työhön kuuluu sellaisia asioita, joita voi tehdä kotona.” 

Mahdollisia etätöitä on paljon. Tiimivastaavilla on etätyöpäiviä, joita voi käyttää keskittymistä vaativiin töihin, kuten työvuorolistojen tekemiseen. Kotoa pääsee työläppärillä myös kaupungin verkkoon. Kotona voi myös kirjoittaa tiedotteita, suunnitella ja koordinoida tapahtumia ja pitää yhteyttä ihmisiin. Somettaa. 

Myös lukeminen on sallittua, jos vetää lukupiiriä tai vinkkaa. Muissa Vaski-kirjastoissa tiettävästi vain lasten vinkkarit saavat pitää etätyöpäiviä. 

Melkein puolet Kaarinan kirjaston työntekijöistä tekee etätyötä. Kaikkiaan työntekijöitä on 27, jos lähikirjastotkin lasketaan. 

Ritva Nurminoron mukaan etätyön suosioon vaikuttavat myös pääkirjaston uudet yhteiset työhuoneet, joissa ei juuri ole yksityisyyttä. Omaa huonetta ei ole edes kirjastotoimenjohtajalla. Puhelut hoidetaan puhelinkopissa. 

”Rovaniemellä minulla oli hieno työhuone. Mutta tässä Kaarinan mallissa yhteisöllisyys lisääntyy, koska myös kulttuuripuolen työntekijät ovat samassa kerroksessa. Moniammatillisuus laajentaa näkökulmaa”, Nurminoro sanoo. 

Tehokkaita etäpäiviä

Kaarinan kaupungissa etätyöllä on selkeät säännöt. Etätyöstä tehdään virallinen paperi, jossa sovitaan esimerkiksi laitteiden käytöstä ja tietoturvasta. 

Etätyöntekijä täytyy voida tavoittaa sähköpostilla tai puhelimella. Tekemisistä kannattaa pitää kirjaa, koska sitä saatetaan kysyä. Etäpäivät merkataan kalenteriin tiedoksi muille. 

”Kotikäyntejä ei tehdä ja koiran saa viedä päivällä ulos. Kiellettyjen asioiden listaa ei ole. Järjestelyllä pyritään takaamaan työntekijöille rauhallista työaikaa. Voihan sitä lintsata työpaikallakin, jos haluaa”, Nurminoro sanoo. 

Hänen mukaansa etätyö sopii useimmille jopa niin hyvin, että työntekijät saavat kotona aikaan enemmän kuin kirjastossa. 

Etätyöpäiviä tehdään tiiminvetäjän luvalla. Tiimiesimies katsoo, että asiakaspalvelussa on riittävästi väkeä ja hoitaa tarvitaessa sijaistajan. 

”Kaikki sujuu tosi hyvin. Aina on löytynyt vapaaehtoisia tiskiin paikkaamaan. Ja jos ei muu auta, niin sitten on käytössä se kaikkein heikoin lenkki eli minä.” 

Miten usein etäpäiviä saa pitää? 

”No, pitäähän sen olla jossakin järkevän rajoissa. Mutta ei meillä ole mitään sääntöä siitäkään. Tämä on näitä Kaarinan kaupungin helppouksia. Sama välitön tunnelma vallitsee johtoon asti.” 

Ei kateutta 

Ritva Nurminoro ei keksi etätyöstä oikein mitään miinusmerkkistä. Kateus voisi olla, jos sellaista ilmenisi. Tai se, että toiset eivät tiedä kollegan etäpäivästä. 

”Kaarinassa kukaan ei edes ole kateellinen etätyöstä, joten siinäkin suhteessa kaikki toimii.” 

Kotipäivät ovat Kaarinassa niin luonteva työn tekemisen tapa, että kysymykset etätyöhön liittyvistä tutkimuksista tai etätyön yleisyydestä Suomen kirjastoissa saavat Nurminoron pyörittelemään päätään. 

”En tosiaankaan ole tutkinut asiaa.” 

”Oma esimiehenikin tekee etätyötä. Minäkin teen sitä välillä, joskin ehkä enemmän epävirallista iltatyötä. Minulla vaan ajatus tahtoo kotona karkailla.” 

Teknisesti lahjakas humanisti 

Kurikasta kotoisin oleva, Turun yliopistossa historiaa opiskellut Nurminoro pääsi vuonna 1982 Turun kaupunginkirjastoon osa-aikaiseksi kirjastoapulaiseksi. Turussa hujahti seitsemän vuotta. 

”Ex-mieheni oli Lappi-fani, joten muutimme Kolariin, jossa olin 13 vuotta kirjastonjohtajana.” 

Humanistilla oli takataskussaan salainen ase. Tekniikka on aina ollut helppoa. 

”Tekniset vempaimet ovat mukavia. Tiskikoneenkin ominaisuudet ovat minusta kiinnostavia”, Nurminoro kertoo. 

Tekninen lahjakkuus on myös määrittänyt hänen uraansa. Rovaniemen kirjasto pyysi häntä vetäjäksi laajaan tietotekniikkahankkeeseen, ja lopulta hän päätyi talon johtajaksi. 

Kaarinassa kuuma kesäilta syvenee. Ihailemme vielä hetken kirjastoa kolmannen kerroksen lasikaiteen takaa. Mauno Hartmannin puuveistos hallitsee tilaa hiljaisen majesteettisena. 

Ritva Nurminoro kertoo aulan jazz-konserteista, joissa talon hyvä akustiikka pääsee oikeuksiinsa. Akustiikka on saanut paljon kiitosta asiakkailta siitäkin, että se tekee talon kotoisaksi. 

”Emme tienneet rakentavamme kulttuuritaloa, mutta yllättäen tästä tulikin sellainen.”

Etätyössä paljon etuja

 Työterveyslaitoksen tutkija ja sosiaalipsykologi Sari Käpykangas puhuu mielellään etätyön hyödyistä. Tutkimukset osoittavat selvästi, että etätyössä on lähes pelkästään hyviä puolia. 

”Etätyö on fiksu työtapa alustatalouden aikakaudella, koska alustat ovat muuttumassa verkkovälitteisiksi. Tämä on yleistettävissä kirjastoonkin”, Käpykangas sanoo. 

Käpykankaan mukaan etätyö vaatii työntekijältä itseohjautuvuutta ja hyvää itsensä johtamista. Tarvitaan kykyä aikatauluttaa töitä ja jaksottaa työsuoritusta. 

”Esimiehen luottamus on tärkeää, samoin sujuva yhteydenpito työpaikalle. Työntekijä ja esimies tekevät psykologisen sopimuksen. Työntekijän pitää tietää, että esimies luottaa häneen. Muuten syntyy ongelmia”, Käpykangas kertoo. 

Etätyöhön täytyy löytää myös rauhallista tilaa, koska kotonakin on keskeyttäviä tekijöitä. Esimerkiksi työpisteen sijoittelulla on merkitystä. 

”Olen tutkimuksissa huomannut, miten kekseliäästi ihmiset ovat etsineet hyviä paikkoja tehdä etätyötä. Kun annetaan vapautta, se tuo myös vastuuta.” 

Ei lintsausta

Tutkimukset osoittavat, että etätyöntekijät eivät välttele työntekoa, päinvastoin.

Käpykankaan mukaan etätyössä työntekijän suoritus paranee ja se on mitattavissa numeroilla. 

”Ihmiset ovat liiankin tunnollisia ja säntillistä ja kärsivät helposti huonosta omastatunnosta. Varjopuoli voi olla sellainenkin, että etätyöstä tulee hallitsematonta ja sitä tehdään aamusta iltamyöhään. Joitakin tekemättömät työt painavat niin paljon.” 

Kirjastoissa pitäisikin nyt miettiä sitä, miten henkilökunnan osaamista lisätään, kun robotiikka ja omatoimikirjastot yleistyvät. On varmistettava, että työntekijät voivat keskittyä sisältöihin. Kirjastoammattilaisen etätyö voisi olla jopa lukemista, joka on aina jäänyt harmaalle alueelle. 

Sari Käpykangas ottaisikin etätyön vaatimukset huomioon jo rekrytointivaiheessa. Hänen mukaansa jopa asuntojen suunnittelussa ajatellaan jo etätyötä ja luodaan rauhallista tilaa. 

Yhden riskin Sari Käpykangas tunnistaa. Jos uusia työtehtäviä jaetaan nopealla aikataululla, fyysisesti paikalla olevat työntekijät voivat olla etusijalla. Etätyöntekijä helposti unohtuu. 

Käpykankaan tutkimuksessa ihmiset tekivät etätyötä 80 prosenttia työajastaan. Edes näin isolla joukolla ei havaittu sosiaalisten suhteiden köyhtymistä tai erakoitumista. 

”Etätyötä tekevä ihminen on taitava arjen orkestroija ja käsikirjoittaja.”