Helppo elämä ei kiinnostanut - Katri Vänttinen ryhtyi Helsingin kirjastopalvelujen johtajaksi

Vänttinen haluaa koko kansan e-kirjaston. Hän uskoo, että Oodista tulee Suomen käyntikortti maailmalle.

Katri Vänttinen on halunnut työhönsä ja elämäänsä pientä twistiä.

”Jos joku juttu alkaa tuntua liian mukavalta ja helpolta, koen laiskistuvani”, hän sanoo.

Niinpä Vänttisen uralla on ollut monia tilanteita, joissa hän on ollut uuden edessä tehtävässä, jossa täytyy luoda jotakin uutta.

Vänttinen aloitti elokuun alussa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen johtajana. Työhön kuuluu paljon erilaisia tehtäviä.  On Helsingin kirjastoverkko, 36 kaupunginosakirjastoa ja rakenteilla oleva keskustakirjasto Oodi. Lisäksi Vänttisen työhön kuuluu myös pääkaupunkiseudun Helmet-yhteistyö ja työ koko maan yleisten kirjastojen kehittämiskirjastona.

Niiden lisäksi työssä on vielä kansainvälinen ulottuvuus, jossa uudesta Oodista on hyötyä.

”Oodin kautta voimme esitellä suomalaista elämänmenoa ja kirjastokulttuuria kansainvälisesti.”

Hulivilistä tiedonhakijaksi

Vänttinen syntyi Kuopiossa, mutta muutti ennen koulun alkua Joutsenoon, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi. ”Olen savokarjalainen suunsoittaja”, hän sanoo ja virnistelee.

”Olin vikkelä lapsi tekemään herjuutta. Tuli kolhuja ja vaatteet saattoivat sotkeentua. Harrastin kaikkea, mitä pienellä paikkakunnalla voi harrastaa. Olin mukana urheilujoukkueissa, partiossa, kuorossa ja soittotunneilla.”

Koulussa Katri Vänttinen halusi diplomaatiksi, sillä hän ei ymmärtänyt, miksi piti sotia. Eikö asiat voisi sopia keskustellen? Myös toimittajan työ kiinnosti, ennen kaikkea tiedonhaku ja faktat. Opiskeluun ja myöhempään uraan vaikutti kuitenkin vahvasti kesätyö Joutsenon kirjastossa.

”Huomasin, että kirjastossa oli fiksuja ihmisiä, paljon tietoa ja hyvä fiilis. Ala alkoi kiinnostaa.”

Yliopistossa Vänttinen opiskeli pääaineena englantia ja sivuaineena kirjastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä.

”Bittimaailman tiedonhallinnasta tuli mun juttu.”

Tehdään uutta

Helsingin kaupunki teki kesäkuussa suuren organisaatiomuutoksen, joka vaikutti kirjaston henkilökuntaan. Noin kymmenesosa henkilöstöstä siirtyi laajempaan hallinto- ja tukipalvelut -yksikköön, joka viilaa parhaillaan uusia toimintamalleja.  Myös Oodin perustaminen on iso muutos henkilöstölle, sillä uuden kirjaston työntekijät kootaan muista yksiköistä. Suurin osa Oodin henkilöstöstä työskentelee osan työajastaan muissa kirjastoissa.

Vänttinen näkee muutoksessa monia mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla.

”Muutoksen läpivienti on aina ollut mukana työssäni. Haluan haastaa itseäni ja muita miettimään, miten voimavaroja yhdistämällä syntyy uudenlaisia työtapoja, tehokkuutta ja työn iloa.”

Kirjastoista digisilta

Suomen kirjastot ovat Vänttisen mielestä maailman parhaita.

”Edes sauna ei ole niin tasa-arvoinen kuin kirjasto. Sinne ei ole pääsyvaatimuksia, ei tarvita euroakaan rahaa.”

Uusi kirjastolaki antaa hänen mielestään hyvin tukea kirjaston johtamiseen.

”Laki on hyvin kirjoitettu, sillä se lähtee kirjaston tehtävistä. On hyvä, että lainsäätäjä on sitä mieltä, että jokaisessa kunnassa pitää olla kirjasto. Uutta on kirjaston rooli kokoontumispaikkana ja digitaalisen kuilun täyttäjänä.”

Vänttistä mietityttää, miten kaikki suomalaiset saadaan oppimaan digiä.

”Minkä laatutason ja määrän voimme digineuvonnassa tarjota?” hän pohtii.

Robotin satutunti?

Vänttinen pohtii myös sitä, milloin digimurros lopullisesti tapahtuu.

”Seuraavan kymmenen vuoden aikana mennään harppauksia eteenpäin. Veikkaan, että siinä ajassa kirjastojen e-aineistojen tarjonta moninkertaistuu ja niiden käyttömäärä lähentelee painettujen aineistojen käyttömääriä.”

”Mutta tämä on kysymys, joka yhteiskunnan on ratkaistava. Nykyisillä hinnoittelumalleilla ei laajamittainen e-aineistoihin siirtyminen onnistu.”

Vänttisen tavoitteena on Suomen laajuinen digikirjasto.

”Toivon, että Helmetin ja muiden Suomen kirjastokimppojen e-kirjastot voisivat jollain aikataululla yhdistyä isoksi digikirjastoksi. Se olisi aitoa digiajan tasa-arvoa.” 

Robotit, tekoäly, käyttäjädata ja sen analysointi kiehtovat Vänttistä. Robotiikka ja keinoäly tulevat avuksi kirjojen hyllytyksessä ja kuormittavissa töissä. Yksinkertaisiin töihin robotiikka tulee vauhdilla.

”Mutta robotin vetämää satutuntia on vielä vaikea visioida.”

Vänttinen puhuu mielellään data-analyytikoista, eli datan käytön tutkijoista. Asiakkaiden kirjastonkäytöstä kertyy paljon dataa: milloin he tulevat kirjastoon, milloin asioivat verkossa, mitä he siellä tekevät.

”Asiakkaiden käyttäytymistä tutkimalla voidaan suunnitella heille parempia palveluja.”

Helsingin kaupunginkirjastolla on valtakunnallinen kehittämistehtävä. Vänttinen suhtautuu tehtävään vakavasti.

”Meidän pitää kehittää konsepteja ja palveluja kaikille yleisille kirjastoille ja yhdessä niiden kanssa.”

Oodista esimerkki

Oodista voi tulla muille kirjastoille esimerkki. Mutta saadaanko Oodi toimimaan niukalla henkilöstöllä ja miten käy Helsingin muiden kirjastojen palvelutarjonnan? Oodin olisi tarkoitus pyöriä 50 henkilöllä, mutta on jo epäilty, onnistuuko se. Vänttinen näkee yhtenä ratkaisuna automaation ja kaikissa kirjastoissa tehtävät uudistukset.

”Oodin rakentamispäätökseen on liitetty velvoite, että muun kirjastoverkon palvelut eivät saa kärsiä. Tarkoitus on vapauttaa henkilötyövuosia asiakaspalvelutehtäviin lisäämällä logistiikka-automaatiota.”

Vänttisestä kehittämiskirjasto saa yhteistyöhaluisen ja rauhallisen vetäjän, joka voi viilettää kaupungilla vaikka kaupunkipyörällä. Vänttinen näkee mielellään eri alojen asiantuntijat yhteisessä pöydässä luomassa suuntaa. Iän myötä hän sanoo tulleensa kärsivällisemmäksi.

”Väkisin ei voi muuttaa, täytyy saada luotua yhteinen halu.”

Huonona piirteenään Vänttinen tunnustaa olevansa vähän epäjärjestelmällinen ja sählääjä.

”Tarvitsen kollegojen apua suitsimaan liiallista innokkuuttani. On paljon kiinnostavaa, mutta täytyy rajata, mitä ehditään oikeasti tehdä.”

 Katri Vänttinen 

  • Filosofian maisteri Tampereen yliopisto 1991
  • YLE ohjelmainformaatikko 1989-93
  • Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, johtava informaatikko 1994-97
  • Stadia ammattikorkeakoulu, johtava informaatikko 1997-2001
  • Ammattikorkeakoulukirjastojen järjestelmähanke, projekti- ja kehittämispäällikkö 2001-2006
  • YLE arkistopäällikkö 2007-2017