Hyperjulkinen Oodi aukesi

Vain kuusi kelpasi Oodin pintaan.

Juttu on kirjoitettu ja julkaistu Kirjastolehdessä ennen Oodin avajaisia.

Oodin julkisivusta on tullut hetkessä yksi Helsingin katseenvangitsijoista. Julkisivun valmistuminen on ollut arkkitehtien näkökulmasta kaikkein hankalin työvaihe.

”Meillä oli huomattavia vaikeuksia saada puujulkisivu tehtyä. Tällaisessa mittakaavassa vastaavaa ei ole Suomessa aiemmin tehty”, sanoo Antti Nousjoki Ala-arkkitehdeista.

 

Antti Nousjoki.

Nousjoki epäilee, että vielä avajaisten aikaan pieni osa julkisivusta saattaa olla kesken. Muitakin pieniä viilauksia tehdään Oodiin kenties vielä vuosi avajaisten jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole huolettanut kirjastoväkeä. Median opastetulla kierroksella viime kesänä Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara sanoi, että keskeneräisyys kuuluu kirjaston henkeen.

Vain kuusi kelpasi

Arkkitehdeille oli tärkeää, että puu on kotimaista. Yllättäen kotimainen puu ei ole suinkaan maailman mittakaavassa säänkestävintä. Materiaaliksi valikoitui kuusi, joka oli paloturvalliseksi käsiteltynä ainoa hyvä vaihtoehto. Toinen suomalainen säätä kestävä puu on tammi. Sitä on Suomessa kuitenkin niin vähän, että sen käyttäminen valtaavaan panelointiurakkaan olisi vastuutonta.

Kuusta menee Oodin julkisivuun ja sisälle yhteensä peräti 116 kilometriä.

Arkkitehdin näkökulmasta Oodi on kuin kolme eri rakennusta, jotka on asetettu päällekkäin. Juuri kerroksellinen ajattelu oli yhtenä syynä siihen, miksi Ala-arkkitehdit voittivat tarjouskilpailun viisi vuotta sitten. Ensimmäinen ja kolmas kerros ovat avointa tilaa. Kakkoskerros on tekemisen tila, joka on muita kerroksia suljetumpi ja matalampi.

Turvallisuus mietityttää

Avajaisten alla suuri huolenaihe on se, miten turvallinen paikka Oodista tulee.

”Oodi on hyperjulkinen rakennus. Kyllä se itseäkin jännittää, mitä kaikkea siellä tehdään”, Antti Nousjoki sanoo.

Oodi on aivan Helsingin ytimessä.  Sisään pääsee kolmesta suunnasta. Arkkitehtien tehtävä on ollut tehdä Oodiin meneminen mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi. Se tarkoittaa, että sisään voi kävellä myös pahat mielessä.

”Arkkitehti ei voi tai halua sitä estää. Turvallisuuden täytyy perustua muihin asioihin, kuten turvalliseen yhteiskuntaan. Emme halua metallinpaljastimia Oodiin”, Nousjoki sanoo.

 

Vain 200 yksityistä neliötä

Kirjastoalalle kiinnostava seikka on se, että Oodissa on poikkeuksellisen paljon kaikille avointa tilaa. Esimerkiksi kolmoskerroksessa ei ole yhtään sellaista paikkaa, johon asiakkaat eivät pääse.

”Yksilötyöhuoneita ei tarjota, joihin voisi vetäytyä maailmaa pakoon.”

Oodin suunnittelleet Ala-arkkitehdit voittivat kilpailutuksen viisi vuotta sitten. Jo silloin oli selvää, että tilat halutaan avata mahdollisimman pitkälti yleisön käyttöön.

Oodissa on kaikkiaan vain 200 neliötä sellaisia tiloja, johon tavallinen kansalainen ei pääse. Hallinnollisia tehtäviä ei Oodissa ole lainkaan.

”Neliöt olisivat liian arvokkaita sellaiseen”, Nousjoki kertoo.

Nousjoen mukaan yksi Oodin toiminnoista on se, että siellä käydään vessassa. Arkkitehtuurin kautta vessakäyntiä voidaan muokata.

Yksi tekijä on se, että vessaan päästäkseen pitää laskeutua kaksi kerrosta maan alle. Siellä odottaa yksi yhtenäinen unisex-tila. Omassa eriössä ollaan yksin, mutta muuten muut vessan käyttäjät näkevät toisensa.

”Uskomme, että avoimuuden kautta syntyy sosiaalista kontrollia ja hyvää käytöstä.”