Johanna Holmström: Itämaa

Romaani kuvailee välillä rankkojakin asioita, joita muslimiperheen nuoret naiset joutuvat kokemaan. Heidät tuomitaan suoralta kädeltä ulkomaalaisiksi, vaikka he ovat syntyneet ja kasvaneet suomessa.

Itämaan keskiössä on nuori Leila, joka asuu Itä-Helsingissä. Hänen äitinsä on fanaattinen muslimi, joka haluaa kasvattaa tyttärensä Koraanin oppien mukaan. Bussia ajava isä on mukana perheen elämässä lähinnä silloin, kun he sattuvat hänen ajamansa linjan kyytiin.

Leilan sisko Samira on sairaalassa, jossa hän makaa reagoimatta mitenkään ulkomaailman tapahtumiin. Ja Leilan maailmassa tosiaan tapahtuu.

Leila kuulee koulussa huorittelua, kokee fyysistä väkivaltaa ja liimaantuu välitunnilla seinää vasten, jottei kukaan huomaisi. Mieluiten hän peittää päänsä hupparin huppuun ja ottaa Helsingin haltuun parkour-harrastuksen avulla.

Itämaa muodostuu kahdesta vuorottelevasta tarinasta: toisessa kuvataan Leilan arkea nykyajassa ja toisessa luodaan katsauksia Samiran elämään parin vuoden takaa. Vähitellen tarinat lähentyvät toisiaan ja samalla alkaa selvitä, miksi Samira nyt makaa sairaalassa.

Romaani kuvailee välillä rankkojakin asioita, joita muslimiperheen nuoret naiset joutuvat kokemaan. Heidät tuomitaan suoralta kädeltä ulkomaalaisiksi, vaikka he ovat syntyneet ja kasvaneet suomessa. Uskossaan kiihkoileva äiti yrittää parhaansa suojella tyttäriään, mutta onko nuoren naisen hiusten verhoaminen huiviin kuitenkaan paras ratkaisu?

Rasismia, alistumista ja taistelua. Rujoudestaan huolimatta Itämaa on paikoitellen melko runollinen romaani. Ajatuksenjuoksut ja kuvailut uusista näkökulmista on vangittu hyvin kirjan sivuille.

Kirjan uskottavuutta lisää se, että kirjailija Johanna Holmström opiskelee harrastuksenaan arabian kieltä. Kielen osaaminen onkin yksi avaintekijä erilaisten kulttuurien ymmärtämisessä.