Kirja, joka sai tunnustamaan

Susinukke Kosola päätti, että hänen runoteostaan ei voi ostaa, vaan sen saa omaksi tekemällä tunnustuksen. Ilman tunnustamista kirjan saa vain kirjastosta.

Susinukke Kosola eli Daniil Kozlov valmistelee parhaillaan esikoisromaaniaan.
Susinukke Kosola eli Daniil Kozlov valmistelee parhaillaan esikoisromaaniaan.

Jo reilusti yli tuhat kappaletta. Niin monta Varistoa runoilija Susinukke Kosola kertoo jakaneensa. On talvinen iltapäivä Bar Ö:ssä Turussa. Kirjan tilauksia on tullut odotetusti lisää ennen vuodenvaihdetta, jolloin Kosola sai Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon.

”Kaikki on mennyt nappiin. Tilasin 1 500 kirjaa. Ajattelin tämän projektin olevan uhkapeliä. Eniten pelotti hiljaisuus. Se, ettei Varisto lähtisi liikkeelle.” 

Varisto. Tutkielma tyhjyydestä hyllyjen takana (2018) on Kosolan kolmas runoteos. Kirjassa ihminen haluaisi kokea aitoja tunteita, mutta joutuu pettymään kerta kerran jälkeen. Tunteet ovat enää pelkkiä sanoja tai ihmisten välistä esitystä. 

”Jo silloin, kun kirjoitin Variston ensimmäisen säkeistön, minusta tuntui, että tämän tekstin haluan jakaa. Samalla tuntui, että perinteisessä kustannusprosessissa jotain oleellista kuolisi”, Kosola sanoo. Hän päätti, että teokselle ei tulisi lainkaan kustantajaa.

Maksuton muttei ilmainen

Kosola kirjoitti teoksen käsin vahvistaakseen itsensä ja lukijoiden välistä yhteyttä. Musteläiskät, paikoin horjuvat kirjaimet ja rönsyt, jotka kustantaja ehkä olisi karsinut, saivat jäädä kirjan sivuille. Varistoa ei saa rahalla, vaan sen voi lunastaa henkilökohtaista tunnustusta vastaan. Kirjan mukana on tunnustusta varten kirjekuori. ”Kun ihminen tunnustaa, hän luo kirjaan siteen. Tunnustus vaikuttaa siihen, miten kukin kokee sisällön.”

Kirjan loppupuolella teksti alkaa purkaa itseään. Jäljelle jäävät rakkaus ja mutkaton vilpittömyys. Kirja päättyy runoilijan omiin tunnustuksiin.   ”Ne ovat kipeitä kohtia, jotka myös motivoivat kirjoittamaan. Halusin tunnustaa erehtyväisyyteni. Halusin lukijoiden tuntevan, että kirjassa puhuu ihminen.” Kustantajan puuttumisen takia Kosola maksoi kirjojen painattamisen omasta pussistaan. Hän päätti jaella teosta runolavoilla ja kokeiluja pelkäämättömissä kirjakaupoissa.

Alussa hän ei lukenut tunnustuksia.   ”Minulle on yhdentekevää, mitä ihmiset tunnustavat. Tärkeintä on tunnustaminen tekona ja tunneside kirjaan.”

Kiireiset kuukaudet

Varisto-teoksen levitys kiinnosti mediaa paljon. Kosola piti näkyvyyttä hyvänä asiana. ”Lehtijutut saattavat ihmiset kirjan pariin, mutta ne eivät kritiikkien tavoin ohjaa luentaa.”

Kirjan levittämisen tapa kiinnosti.

”Olen selittänyt tunnustamisen lukuisia, lukuisia kertoja.”

Varistoa levittivät myös kirjan innokkaat lukijat. Heidän avullaan kirja levisi lukioon ja vanhainkotiin. Viime kesänä aukesi mahdollisuus tilata Varisto kotiin. Teoksen saa lähettämällä postimerkit ja osoitteen Kirjan talolle Turkuun. Paketin mukana tulee kuori, jolla tunnustuksensa voi postittaa runoilijalle. Rinkallinen kirjoja Tunnustuskuoria Susinukke Kosola avasi ja luki ensimmäistä kertaa ravintolan lavalla Turussa. Niissä ihmiset käsittelivät rakkautta ja uskonnollisuutta.

Ennen Varistoa Kosolalta on ilmestynyt kaksi teosta: tik. Tutkielma ihmisyyden marginaaleista (Kolera Kollektiivi, 2014) ja Avaruuskissojen leikkikalu. Tutkielma ihmisyyden valtavirrasta (Sammakko, 2016).

Kosola kertoo, että suhtautuminen Varistoon on ollut aiempiin teoksiin verrattuna erilaista tunnustamisen takia.

”Sanat tulevat lähemmäksi, kun on antanut jotain itsestään saadakseen kirjan omakseen. Ihmiset kuulemma käyvät kirjakaupoissakin porukalla tunnustamassa, vaikka eivät tunnustaisi toisilleen.”

Kirjastot levittäneet 

”Kirjastojen ansiosta Varisto on päätynyt monen käsiin paikoissa, joissa se ei muuten olisi päätynyt edes yhdelle”, Kosola sanoo kirjastojen roolista. Runoilija ilmoitti kirjastoille mahdollisuudesta tilata Varisto ennen kirjan ilmestymistä. Hän kannusti myös kirjastojen käyttäjiä toivomaan Variston kokoelmiin.

Tilauksia tuli sellaisistakin kaupungeista, joissa Kosola ei ole esittänyt Variston tekstejä. Suomen kirjastoissa on viitisenkymmentä Varistoa. Ne lainataan tunnustamatta. ”Tunnustaminen liittyy nimenomaan kirjan omistamiseen. Variston voi lainata ilman tunnustusta, sillä olen vapaan tiedonvälityksen suuri ystävä.”

Kirjastojen merkitys Varistolle korostuu painoksen loputtua. Varisto on saatavilla, vaikka kirjaa ei voi enää hankkia omaksi. ”Kirjoitin kirjan ja rakensin sille levityksen, joten pitihän minun varmistaa, että teos on olemassa painoksen loputtuakin. Kirjasto pitää siitä huolen, se pitää sanani hengissä.”