Kirjasto auttaa tekemään Suomesta kodin

Toimittaja ja kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husein kehottaa lapsiaan lukemaan 12 kirjaa vuodessa. Hän haluaa, että kirjasto ottaa tärkeän roolin maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Abdirahim ”Husu” Husseininista kertova elämäkerta ilmestyi viime vuonna nimellä Minä suomalialainen. Kirja kertoo, kuka Husu on: suomalainen, jonka juuret ovat Somaliassa. 

Kirjan tekeminen oli terapeuttista.

”Tunnen olevani nyt tuhat kiloa kevyempi”, Husu sanoo. 

Entinen Ylen toimittaja ja nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu kertoo, että kirja antaa vastauksen kysymykseen, jota häneltä jatkuvasti kysytään. 

”Miksi Suomeen tulee vain nuoria miehiä? Mikä meidät ajaa tänne? Tarinani kautta he ehkä ymmärtävät siitä enemmän.” 

Kirja sopii hänen mielestään myös vertaistueksi turvapaikanhakijoille, jotka ovat joutuneet kokemaan samaa kuin hän. 

Husu kuvattiin Helsingin itiksessä. "Itä on mun koti."

Menolippu Pohjolaan 

Husulla on onnellisia lapsuusmuistoja Somalian Mogadishusta ennen sotaa. Hänen isänsä työskenteli autonkuljettajana. Äiti myi vaatteita. Perheeseen kuului kuusi lasta, joista Husu on toiseksi vanhin. 

”Parhaat muistot liittyvät perjantaihin. Pukeuduimme hyvin ja menimme moskeijaan. Meille oli itsestään selvää, että autamme moskeijan edessä istuvia köyhiä. Sitten menimme serkkujen kanssa rannalle.” 

Kaikki muuttui, kun Husu oli alle 13-vuotias. Hänen isänsä kuoli ja pari vuotta sen jälkeen Somaliassa syttyi sota. Perhe jäi sodan keskelle. Äiti lähetti Husun samaan klaaniin kuuluvan miehen luo Keniaan. Mies oli luvannut järjestää pojalle turvallisen elämän. 

”Mies ilmoitti yllättäen, että lennän Suomeen. Hän lykkäsi käteeni matkalipun ja väärennetyn passin ja saattoi minut lentokentälle.” 

Suomeen saavuttuaan Husu kuuli, että hänet palautetaan seuraavalla lennolla Keniaan, ellei hän hae turvapaikkaa. 

”Ensi kokemukseni Suomesta eivät todellakaan vahvistaneet turvallisuuden tunnettani. Olin peloissani, koska en tiennyt mitä minulle tapahtuu.” 

Tie poliitikoksi 

Husun ensimmäiset vuodet Suomessa eivät olleet helppoja, mutta hän päätti pärjätä. Hän oppi suomen kielen puolessa vuodessa ja teki peruskoulun jälkeen töitä rakennustyömailla ja laivasiivoojana. 

Huoli perheestä sotaa käyvässä maassa oli jatkuvasti mielessä ja hän teki kaikkensa, jotta äiti ja sisaret pääsisivät Suomeen. Lopulta hän onnistui tavoitteessaan. 

”Olin tuolloin 19-vuotias ja saanut Turusta oman pienen yksiön. Perheeni muutti toiselle puolelle kaupunkia ja seuraavan puolen vuoden aikana järjestin kaikkia heidän asioitaan, päivähoitopaikoista alkaen.” 

Husu opiskeli lisää ja kiinnostui yhteiskunnallisista asioista, etenkin maahanmuuttajien kotouttamisesta. 

”Perustin ystävieni kanssa vuonna 2004 Berde ry:n, joka auttaa maahanmuuttajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että he säilyttävät samalla oman kulttuurinsa.” 

Politiikka alkoi kiinnostaa nuorta miestä. Vuosina 2007–2008 hän toimi keskustanuorten puheenjohtajana. Vuonna 2016 hän erosi keskustasta ja liittyi sdp:n riveihin, josta tuli valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon. 

Husu tunnetaan Ali ja Husu -radio-ohjelmasta, joka pyöri Yle puheella vuosina 2013–2016. Ohjelmassa purettiin stereotypioita, jotka liittyvät maahanmuuttajiin.

Nyt hänen päivätyönään on edistää suomalaisten tuotteiden ja palveluiden vientiä Itä-Afrikkaan. 

Hussein perusti ystäviensä kanssa Berda ry:n, maahanmuuttajia auttavan järjestön.

Kirjastokortti lapsille 

Vuonna 2005 Husu meni naimisiin somalialaisen naisen kanssa ja perusti tämän kanssa yhteisen kodin Helsinkiin. Perheessä on kolme poikaa ja tytär. Lapset ovat alle 12-vuotiaita. 

”Perhe on minulle kaikkein tärkein. Perjantai-illat pyhitämme yhdessäoloon. Syömme hyvin yhdessä. Lapset saavat myös jotain ekstraa, kuten karkkeja, jos he ovat käyttäytyneet hyvin. Palkitsemme lapsia hyvästä käytöksestä. He ovat oppineet, että mitään ei saa ilmaiseksi.” 

Husun kouluikäisillä lapsilla on omat kirjastokortit.

”Olemme sopineet, että jokainen lukee vuoden aikana vähintään 12 kirjaa. Sen he ovat myös tehneet.” 

Husu arvostaa suomalaista kirjastoa, joka voisi hänen mielestään toimia vielä nykyistä aktiivisemmin maahanmuuttajien parissa. 

”Kirjastossa voisi olla erilaisia tempauksia alueen monikulttuurisille asukkaille. Eri kulttuurien edustajia voisi olla läsnä kuukausittain, jotta mahdollisimman moni kulttuuri tulisi tutuksi. Samalla kirjasto auttaisi ihmisiä verkottumaan. Kirjasto voisi olla tulevaisuudessa vielä nykyistä merkittävämpi kotouttaja.” 

Husun mielestä on tärkeää, että muutkin kuin kantaväestön edustajat hehkuttaisivat kirjastoa. 

”Maahanmuuttajat pitäisi saada esittelemään kirjaston tarjontaa toisille maahanmuuttajille. Silloin viesti menee parhaiten perille.”