Kirjastojen pitäisi panikoida enemmän

Jesper Kleinin mielestä ruotsalaiset kirjastot ovat heränneet e-kirjojen suosion kasvuun liian hitaasti.

Ruotsin tuoreessa kirjastostrategiassa ehdotetaan, että seuraavan kymmenen vuoden aikana suurin osa kaikesta maan kirjallisuudesta ja lehdistä pitäisi arkistoida digitaalisesti.

Strategiaa tehnyt Jesper Klein kertoo, että tavoite on todella kunnianhimoinen.

”Emme ole laskeneet vielä hintalappua, jota voisimme tarjota hallitukselle”, Klein sanoo.

Kleinin mukaan kirjastot uhkaavat jäädä Ruotsissa yritysten jalkoihin. Erilaiset kaupalliset kirjasovellukset ovat kasvattaneet voimakkaasti suosiotaan, mutta kirjastojen e-kirjalainaukset junnaavat vuodesta toiseen paikallaan. Kirjastojen pitäisikin Ruotsissa saada e-kirjat nykyistä paremmin esille.

”Kirjastojen pitäisi panikoida enemmän. E-kirjat ovat tulleet jo aikoja sitten, mutta niitä ei otettu vakavasti ennen kuin kaupalliset palvelut menivät ohi”, Klein sanoo.

E-kirjojen lainausta pitäisi Ruotsissa helpottaa myös teknisesti. Kleinin mielestä paras keino olisi koko maan yhteinen kirjastokortti, tai oikeastaan koko kortista luopuminen. Jo nyt lähes kaikilla ruotsalaisilla on käytössään digitaalinen henkilökortti, jota voisi hyödyntää myös e-kirjojen lainaamiseen, Klein kertoo.

Ruotsin kirjastostrategiassa todetaan, että yleiset kirjastot voisivat ottaa mallia tieteellisiltä kirjastoilta, jotka ovat ehtineet digitalisaatiossa pidemmälle. Digitaaliset sanoma- ja aikakauslehdet pitäisi saada myös yleisiin kirjastoihin. Siihen tarvitaan uusia tekijänoikeussopimuksia ja korvausjärjestelmän kehittämistä.

Ruotsin yleisten kirjastojen pitäisi Kleinin mielestä myös perustaa neuvotteluelin, joka neuvottelee tekijänoikeuksista ja korvauksista.

”Kirjastot eivät pärjää, jos ne luottavat siihen, että paperiset aineistot riittävät tulevaisuudessa”, Klein sanoo.