Kirjastosta haetaan hyvinvointia, ei uskontoa

Henkisyyteen ja itsensä kehittämiseen liittyvät tapahtumat olivat kirjastoissa kasvussa.

Ennen julkinen tila ja elämä tihkuivat uskontoa, mutta nyky-Suomessa uskonto kuuluu enimmäkseen yksityisen alueelle. Kirjastossa julkinen ja yksityinen tavallaan kohtaavat, sillä vaikka tila on julkinen, kirjalainojen kautta kirjasto tarjoaa materiaalia yksityiseen pohdiskeluun. 

Uskonnollisella kirjallisuudella on aina ollut sijansa kirjastoissa. Uskonnon osuus ei ole kuitenkaan lainausprosenteissa laskettuna erityisen suuri, kuten käy ilmi Helmet-alueen eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteistilastoista. 

Tammikuussa kaikista lainatuista aikuisten teoksista vain 0,6 prosenttia käsitteli kristinuskoa ja 0,5 prosenttia muita uskontoja. 

Espoon kaupunginkirjaston tietoasiantuntija Sini Neuvosen kokoamien tilastojen mukaan lainaajia ovat kiinnostaneet erityisesti tunnetut kirjailijat. Kymmenen lainatuimman uskontoa tai henkisyyttä käsittelevän kirjan joukossa oli viime vuonna kaksi Tommy Hellstenin teosta, yksi Eero Huovisen ja yksi enkelikirjailija Lorna Byrnen teos. 

Kirjastopalvelupäällikkö Heidi Karhu sanoo, että Oulun kaupunginkirjastossa lainaajat ovat innostuneita hyvinvoinnista. 

”Varaustilastojen perusteella sanoisin, että uushenkisyyttä ja uskonnollisuutta enemmän asiakkaita kiinnostaa kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä kautta mindfulness ja esimerkiksi hyvään uneen, henkiseen hyvinvointiin, elämänhallintaan ja elämäntaitoihin liittyvä kirjallisuus.” 

Kirjastoissa on toki myös paikallisia eroja.

”Aiheesta riippuen kysyntää voi olla paljonkin. Esimerkiksi lestadiolaisuuten liittyvät kirjat kiinnostavat Oulun seudulla”, Karhu sanoo. 

Oulun kaupunginkirjasto on tehnyt linjauksen uskonnollisten tapahtumien suhteen. 

”Kirjaston tiloja ei käytetä Oulun kaupunginkirjaston toimesta uskonnollisten tai poliittisten järjestöjen järjestämiin avoimiin tilaisuuksiin”, Karhu kertoo. 

Myös Espoon kaupunginkirjaston kirjastopalvelupäällikkö Katariina Lauronen sanoo, ettei alueen kirjastojen tiloissa järjestetä uskonnon harjoittamiseen varattuja tilaisuuksia. Uskonnon yksityiseen harjoittamiseen ei kuitenkaan puututa, jos se ei häiritse muita asiakkaita.

Espoolaiskirjastojen tapahtumissa näkyy uskontojen sijaan sama hyvinvoinnin trendi kuin oululaiskirjastojen lainaustilastoissa.

”Henkisyyteen ja itsensä kehittämiseen liittyvät tapahtumat ovat lisääntyneet”, Lauronen kertoo.