Kolumni: Kirjastojen sulku toi esiin poliittiset jakolinjat

Kirjastoseuran selvityksen mukaan joka kolmas opiskelija koki, että kirjastojen sulkeminen hankaloitti opiskeluja.

Olen aina ajatellut, että kirjasto on yhteiskunnan peruspalvelu, jota ilman emme voi elää. Käsitys vahvistui, kun teetimme tutkimuksen koronavuoden massiivisten kirjastosulkujen vaikutuksista. Tavoitteena oli selvittää suomalaisten näkemyksiä kirjastojen sulkemisesta keväällä 2020.

Kantar TNS:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1143 ihmistä. Tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että kirjastojen sulkemisella oli kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään. Kahdeksan prosenttia piti vaikutuksia erittäin negatiivisina ja 43 prosenttia melko negatiivisina.

Keskimääräistä enemmän negatiivisia vaikutuksia kirjastojen sulkemisella uskoivat olleen vasemmistoliiton (69 %), vihreiden (61 %) ja kokoomuksen (58 %) kannattajat. Keskimääräistä vähemmän negatiivisia vaikutuksia suluilla näkivät perussuomalaisten kannattajat (42 %).

Suurin yksittäinen negatiivinen asia oli se, ettei suljetusta kirjastosta voinut lainata kirjoja tai muuta luettavaa. Kirjojen lainaamisen lisäksi vastaajat jäivät kaipaamaan paikkaa, jossa viettää aikaa, josta voi hakea tietoa tai opiskelumateriaalia ja jossa käyttää tietokonetta tai lukea lehtiä.

Merkittävää on myös, että joka kolmas opiskelija kertoi kirjastojen sulkemisen hankaloittaneen opiskeluja.

Tutkimus vahvistaa käsitystä kirjastosta suosittuna palveluna, jossa melkein kaikki suomalaiset asioivat ainakin joskus. Vain 13 prosenttia ei ollut käyttänyt kirjastoja ennen koronapandemian puhkeamista lainkaan.

Vihreät ja sosiaalidemokraatit olivat suurimpien puolueiden kannattajista ahkerimmat kirjastossa kävijät. Vähiten kirjastoissa kävivät perussuomalaisten kannattajat, heistä 26 % kertoi, ettei käyttänyt lainkaan kirjastoja ennen koronapandemian puhkeamista.

Miten koronavuosi vaikuttaa kirjastojen käyttötapoihin tulevaisuudessa? Tutkimuksessa vastaajat totesivat käyttävänsä kirjastoja samalla tavalla kuin ennenkin, kun ne avattiin uudestaan.

Soittokierros kirjastoihin kuitenkin kertoi, että pysyviä muutoksia on näkyvissä. Varausten määrät ovat kasvaneet valtavasti. Loppuvuodesta lanseerattu pika-asiointi perustuu siihen, että asiakas klikkaa netissä varaukseen haluamansa kirjat ja noutaa ne kirjastosta. Varausten kasvu muuttaa logistiikkaa ja työprosesseja.

Lisäksi e-kirjojen ja muiden sähköisten sisältöjen lainaus kasvaa edelleen kovaa vauhtia. Nyt ihmiset ovat oppineet käyttämään e-kirjapalveluita ja niiden kehittyminen on lähivuosien avainkysymys.

Emme elä vain leivästä vaan myös kulttuurista. Kirjasto on yhteiskunnan peruspalvelu, jonka pitää toimia myös kriisiaikana. Siksi kansallisissa kriisisuunnitelmissa on jatkossa pohdittava myös henkinen kriisinkestävyys ja sitä tukevien kulttuuri- ja kirjastopalvelujen toiminta. Kirjastojen täytyy välittää kirjallisuutta, tietoa ja sivistystä myös poikkeustilanteessa.