Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan

Joensuun kirjaston uusi johtaja Suvi Pirnes-Toivanen pitää Tarantinosta, mutta somea hän välttelee.

”Suvi on looginen ja rauhallinen, kehittämishenkinen. Hänellä on hyvä kirjastoalan ja kuntatoiminnan tuntemus. Hän laittaa palikat järjestykseen ja prosessit kuntoon. Hän luo työlle raamit, jotka antavat turvaa. Hän kuuntelee, kysyy ja ihmettelee. Laivalla pitää olla kippari, ja Suvi on sellainen. Hän on erinomainen johtaja juuri tähän saumaan.”

Näin kertoivat anonyymisti ja vasikoimatta alaiset, kun kysyin, minkälainen johtaja Suvi Pirnes-Toivanen on.

Hän aloitti tänä vuonna Joensuun kirjastopalvelujohtajana. Näin hän itse kuvailee johtamismetodejaan: ”Johtajana ajattelen olevani kuunteleva. Haluan ottaa huomioon kaikki näkökohdat ja tuoda nykyajan hektiseen työelämään omanlaistansa rauhallisuutta. Haluan myös, että sitten kun päätän jotain, se asia tehdään. Haluan tuoda johtamiseen jämptiyttä. Se, että asiat on hyvin selkeästi päätetty, tuo työyhteisöön turvaa.” 

”Olen muun koulutuksen lisäksi suorittanut johtajan erikoisammattitutkinnon. Johtamista täytyy prosessoida omassa päässään sekä muiden kanssa, että se pikkuhiljaa kehittyy.”

Haastattelu oli sovittu aivan kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaan Joensuun pääkirjastoon. Aloitimme keskustelun jämäkästi Koha-kirjastojärjestelmästä, koska Joensuu on Koha-pioneeri. Onko Koha ollut siunaus vai kirous? Saako halvalla hyvää? ”Olin jo Lumme-kimpassa ottamassa käyttöön Kohaa. Se oli aluksi pysäyttävä kokemus, mutta nopeasti pääsimme sen kanssa sinuiksi. Koha paranee koko ajan. Se ei ollut valmis silloin, tuskin on vieläkään, mutta on huikeaa, että se menee parempaan suuntaan koko ajan. Kaupallisessa järjestelmässä ei sitä elementtiä olisi.”

Kuka olet?

”Olen kotoisin Kiteeltä. Tosin muutin pois jo pikkutyttönä. Kirjastourani aloitin työllistettynä 1990-luvulla.Työskentelin Laajasalon kirjastossa. Vakituisesti kirjaston puolelle siirryin 25-vuotiaana vuonna 2003, kun aloitin Mäntyharjulla kirjastotoimenjohtajana. Vuodesta 2015 lähtien toimin Mäntyharjulla sivistysjohtajana, ja sieltä pomppasin vuodenvaihteessa tänne Joensuuhun kirjastopalvelujohtajaksi.”

Päädyitkö kirjastoon sattumalta vai oletko kutsumusammatissa?

”Sekä että. Olin työllistettynä Laajasalossa heti lukion jälkeen. Eihän nuori vielä silloin välttämättä tiedä mitä sitä elämältään haluaa. Sen tiesin, että haluan humanistiselle alalle. Läksin Joensuun yliopistoon, kulttuuritutkimuksen koulutusohjelmaan. Valmistuin kirjallisuus pääaineena. Nimenomaan kirjallisuutta läksin lukemaan, se oli minulle se sydämen asia. Kirjastoon päädyin varmaan juuri siksi. Ei kirjallisuuden alalla kovin moni Suomessa työllisty, mutta sen opiskelemisesta nauttii. Onneksi oli työllistäminen siellä taustalla, että tiesin mitä kirjastotyö voi olla. Siitä oli hyvä lähteä.”

Oliko iso harppaus tulla Mäntyharjulta Joensuuhun?

”Se oli iso harppaus. Mäntyharjun kirjasto on pieni Joensuuhun verrattuna. Sivistysjohtajan tehtävään verrattuna tässä on toisaalta suppeampi kokonaisuus, eli nyt saan keskittyä pelkästään kirjastoasioihin.”

Miten vietät vapaa-aikasi?

”Minulla on kolme lasta, ala- ja yläkouluikäiset sekä lukiolainen. Siinä se vapaa-aika melkein menee. Koira on myös. Ja mitä sitä kirjastolainen muuta kuin lukemista harrastaa. Tilanteeni on sellainen, että perheeni asuu vielä Mäntyharjulla ja minä viikot yksin täällä Joensuussa. Vietän tällaista arkipäivien sinkkuelämää. Arki-iltoihini kuuluu urheilua, lenkillä pitää käydä. Voin sitten viettää viikonlopun rauhassa perheeni kanssa.”

Suosikkikirjasi ja -elokuvasi?

”Ehkä suosikkikirjani löytyy Salman Rushdien tuotannosta. Elokuvien suhteen olen sellainen, että katselen sitä sun tätä. Mitään erityistä suosikkia ei ole. Quentin Tarantinosta pidän, jos yhden mainitsen. Se ei varmaan sovi yhtään tällaiseen esimiesnäkökulmaan…”

Sosiaalista mediaa Pirnes-Toivanen välttelee.

”Työelämä on tarpeeksi hektistä. En halua, että koko ajan kilahtelee kaikenlaista. En halua vain olla katselemassa mitä toisille kuuluu. Olen mieluummin syvemmissä yhteyksissä ihmisiin.”

Kerro vankilatyöstä

”Alueellisten kehittämiskirjastojen tehtäviin kuuluu vankiloiden kirjastojen kehittäminen. Teemme yhteistyötä Pyhäselän vankilan kanssa. Autamme vankilaa kehittämään kirjastoaan mahdollisimman lähelle pientä yleistä kirjastoa. Vapauduttuaan vankilasta ihmisten on toivottavasti helppo löytää kirjasto ja sen palvelut, ja löytää sitä kautta itsensä toimivana, aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.”

Joensuun kirjasto on osa Pohjois-Karjalan Vaara-kirjastoja. Se on myös alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto.

Miten alueellinen kehittämistehtävä on sujunut?

”Meillä on ollut koordinaattorin pestissä vaihtuvuutta koko sen 1,5 vuotta kun toimintaa on ollut. Tänä vuonna olemme päässeet vauhtiin. Meillä on pääsääntöisesti yksi täyspäiväinen koordinaattori. Sen lisäksi muutamat pienellä työajalla.”

”Viikoittain on jotain sellaista, jota käsitellään alueellisten kehittämiskirjastojen johtajien kesken. Jaetaan tietoa. Valtakunnallinen yhteistyö, tiedon jakaminen, ja myös ihmettelyn jakaminen on tosi luontevaa.”

Pystytkö jättämään työasiat työpaikalle, vai seuraavatko ne kotiin? ”Aika hyvin pystyn. Sivistysjohtajan työ ei ollut sellaista, että olisi jäänyt työpaikalle. Tämä jää aika hyvin.”

Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa on tunnetusti innokkaita lukijoita

Onko lukuinto säilynyt?

”Olemme edelleen tilastoissa hyvissä lukemissa. Ei samoissa kuin 90-luvulla. Samat trendit täällä pyörivät kuin muuallakin. Nuoret eivät enää ihan niin paljon lue, mutta vielä olemme hyvissä kantimissa. Ehkä alueiden syrjäisyys vaikuttaa. Esimerkiksi Nurmes-Lieksa -akselilla ovat lainausluvut aina olleet valtavat ja ovat edelleenkin tosi hyvät. Suomessa on paljon syrjäisiä alueita. Mikä tekee sen, että joku syrjäinen alue onnistuu paremmin kuin toinen, sitä en tiedä.”

Mikä on kirjaston tulevaisuus?

”Nykyinen kirjastolaki on hirveän hyvä. Se määrittelee sitä kaikkea mitä olemme jo aikaisemmin tehneet, mutta jota ei missään ole ennen sanottu. Tärkeimmät kirjaston tehtävät näen edelleen lukemisessa, kouluyhteistyössä, hyvän elämän nostamisessa. Siinä, että voi olla joskus aikaa lukea. Aikaa ajatella, keskustella, hakea ja makustella tietoa. Niiden ympärillä juttumme ovat tulevaisuudessakin