Lahjoja satavuotiaalle Suomelle

Suomen juhlavuosi alkaa olla sillä mallilla, että lapset leikkivät pihalla talvisotaa. Aiheen he sanoivat keksineensä Suomi100-näyttelystä, jossa vierailivat koulun kanssa.

Sota liittyy kiinteällä tavalla Suomen itsenäisyyteen ja näin myös itsenäisyyspäivän juhlintaan. Suomessa ei paukutella ilotulitusraketteja kadulla, eikä iloita äänekkäästi itsenäisyydestä. Juhlapäivänä ollaan kiitollisina hiljaa kotosalla ja katsotaan linnan juhlia. 

Jokainen itseään kunnioittava kustantamo on julkaissut tai julkaisee tämän vuoden aikana satavuotiaaseen Suomeen liittyvää kirjallisuutta. Ennakko-oletukseni povasivat suurta ja ankeaa sotakirjojen vuotta. 

Jouduin tarkistamaan oletuksiani. Satavuotiaaseen Suomeen on löydetty muitakin ulottuvuuksia kuin maamme sotahistoria. 

Syksyllä ilmestyi muun muassa 100 vuotta suomalaisia uistimia ja 100-vuotiaan Suomen urheilusankareita sekä tietysti Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan Suomi

Suomalainen luonto, laulut, runot ja ruuat ovat useammankin juhlavuosikirjan aiheena. Moni yhdistys on juhlistanut satavuotiasta Suomea juhlakirjalla. Paikallishistoriikkejä löytyy jonkin verran viralliselta suomi100-sivustolta. 

Jostain syystä myös Timo Kalevi Forssin kirjoittama Gösta Sundqvist - Leevi and the Leavingsin dynamo on saanut virallisen Suomi 100-statuksen. Eikä siinä mitään, Gösta Sundqvist on tärkeä osa 100-vuotiaan Suomen historiaa. Tällä logiikalla voitaisiin kuitenkin antaa kaikille tänä vuonna ilmestyneille kotimaisille tietokirjoille Suomi100 -leima. 

Vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että satavuotiasta Suomea juhlistavat kirjat ovat onnistuneet keskimäärin paremmin kuin muut Suomi100-tuotteet. Instagramiin on koottu käyttäjänimellä paskatsuomi100tuotteet juhlavuoden epäonnistuneimmat timantit. Tai, kuten he itse asian ilmaisevat “juhlavuoden törkeimmät ja turhimmat Suomi100-leimalla ratsastavat tuotteet”. 

Lähes mikä tahansa on tänä vuonna voitu julistaa Suomi100-tuotteeksi. Aiheella löytyy mm. puukko, vessapaperi, jauheliha, tennissukat ja makarooni. 

Kirjoissa ei ole vielä tullut vastaavanlaisia ylilyöntejä vastaan. Olin valmis lyömään vetoa, että sotakirjojen lisäksi tänä vuonna ilmestyy aivan kaikesta satavuotishistoriikki, tyyliin “100 vuotta suomalaista taksiautoilua”. 

Ehkä taksiautoilusta ei syntynyt juhlateosta, koska taksiautoilun historia alkaa Suomessa vuodesta 1906. Kirjastojakin on Suomessa ollut kauan ennen itsenäisyyttä, mutta ehkä joku onnekas kunnankirjasto juhlii pyöreitä vuosia yhtä aikaa Suomen kanssa.