Lapissa kirjaston työntekijä kokee olevansa matkailuopas

Turistit käyvät kirjastossa etätöissä, jotta ehtivät ajoissa lohestamaan.

Lapin matkailu rikkoi jo viime talvena ennätyksiä ja tänä talvena matkailijoita tulee vielä viime vuottakin enemmän, kertovat lehtien uutiset. 

Matkailu tuo Lappiin turistien ohella myös entistä enemmän kausityöläisiä ympäri maailmaa. 

Matkailijamäärien kasvu on huomattu myös Lapin kirjastoissa. 

Inarin kirjastoissa on nähty matkailijoita jo ennen paria viimeistä supertalvea. 

“Kielitaitoa saa käyttää”, sanoo marraskuisena lauantaina Ivalon kirjaston asiakaspalvelutiskillä työskentelevä informaatikko Ville-Petteri Jylhä

Kirjaston eteisen telineessä on Inarin matkailuesitteitä kymmenellä eri kielellä, kuten japaniksi ja kiinaksi. Englannin- ja ranskankielisten esitteiden kohdalla on tyhjää, koska ne ovat päässeet loppumaan.

Lastenosastolla oli kolmevuotias Hilma äitinsä kanssa. Hilma istuu kirjaston muumiaiheisilla tuoleilla lukemassa kirjaa. Tuolit herättävät kiiinnostusta erityisesti aasialaisissa matkailijoissa.

Rauhallista tilaa 

Kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo kertoo, että matkailijat tulevat  kirjaston tiloihin usein käyttämään langatonta verkkoa ja tietokoneita. 

Nyt kirjaston työskentelytilasta löytyy ranskalainen Baptiste Dulaar, joka on vasta istahtanut tietokoneen ääreen tarkoituksenaan tehdä töitä. 

“Saavuin eilen Ivaloon ja tänä aamulla hotellilla aamuteetä juodessani kyselin, missä voisin tehdä työjuttuja tietokoneella. He neuvoivat tulemaan kirjastoon.” 

Baptiste työskentelee  tämän talven matkailualalla Inarissa. Hän on työskennellyt monessa maassa ja sanoo käyttävänsä kirjastoa, kun tarvitsee rauhallista tilaa. 

“Olen jatkuvasti maailmalla ja kun tarvitsen rauhaa, menen kirjastoon.” 

Babtiste Dulaar

”Olen turistiopas” 

Tuija Jerndahl työskentelee Inarin saamelaiskirjastossa, joka sijaitsee saamelaisen kulttuurin keskuksessa Sajoksessa. 

“Olen enimmäkseen turistineuvoja.”, Jerndahl kuvailee työtään. 

Moni lähtee tutustumaan Sajoksen mahtavaan arkkitehtuuriin ihan varta vasten tai poikkeaa muuten vain ihmettelemään, mikä rakennus on kyseessä. 

“Turisteja ehtii tämän kokoisessa kirjastossa palvella hyvin. Neuvon ruokapaikkoja, retkeilyreittejä tai vastaan kysymyksiin paikallisista nähtävyyksistä. Moni on kiinnostunut myös saamelaiskulttuurista. Jonkun verran käy muiden maiden kirjastoammattilaisiakin, jotka ovat kiinnostuneita nimen omaan saamelaiskirjastosta.” 

Jerndahl suhtautuu positiivisesti siihen, että turistit käyvät kirjastossa. Hän on kuitenkin miettinyt sitä, että turistien esittämiin kysymyksiin vastaaminen ei ole varsinaista kirjastotyötä. 

Kunnan kannattaisi harkita antavansa matkailuneuvonta kirjastolle, joka on turistillekin matalan kynnyksen paikka. Kirjastot ovat monella paikkakunnalla auki vielä silloin, kun moni muu paikka on sulkenut ovensa. 

Neuvot tarpeen 

Pikainen kyselykierros Lapin kirjastoihin osoittaa, että matkailun kasvu näkyy myös muualla kuin Inarin kunnan alueella. Monista kirjastoista vahvistetaan, että matkailijat käyvät usein kirjastolla käyttämässä nettiä tai tulostamassa. 

Kirjastovirkailija Paula Konttaniemi Tornionlaakson kirjaston Pellon toimipisteestä kertoo lohituristeista, joita on kesällä paljon Tornionjoen varrella. 

“Jotkut heistä tulevat kirjastolle etätöihin koko päiväksi, jotta voivat taas seuraavana päivänä lohestaa ilman, että täytyy käydä etelässä välillä.”, Paula Konttaniemi sanoo. 

Lapissa on paljon myös loma-asukkaita. Esimerkiksi Inarin kunnan alueella on perinteisesti paljon kesäasukkaita, koska siellä on paljon kesämökkejä. 

Mökkiasukkaat tuovat oman vivahteen asiakaspalveluun. Heiltä saadaan usein tyytyväistä palautetta, koska varausjonot ovat lyhyemmät kuin isoissa kirjastoissa ja uutuuksia saattaa löytyä jopa hyllystä. 

Usein ensimmäinen ja ainoa kunnan työntekijä, jonka turisti kohtaa, on kirjaston työntekijä. Kirjasto onkin usein ainoa linkki kunnan ja turistin välissä.