Etusivu> Kirjastolehti > Mikä on tekoälyn seuraava siirto?

Mikä on tekoälyn seuraava siirto?

Toimiva tekoäly tarvitsee laadukasta lähtödataa. Siksi kirjastot ovat tekoälyn kehittäjille hyviä kumppaneita.

Tekoäly on ollut viime vuodet pinnalla. Tekoälyn eri osa-alueet, kuten koneoppiminen, ovat jo taustalla monissa arkisissa laitteissa ja palveluissa. Emme vielä tiedä, mitä kaikkia vaikutuksia tekoäly tuo kirjastoihin. 

Jo nyt tekoäly näkyy kirjastoissa työtä tukevina sovelluksina. Alan tapahtumissa on esitelty muun muassa Kansalliskirjaston automaattista sisällönkuvailutyökalua Annifia, Helsingin kaupunginkirjaston tekoälypohjaista kellutus- ja logistiikkajärjestelmä IMMS:iä sekä Iris.AI:ta, jonka tarjoaa uudenlaisen tavan tieteellisen tiedon löytämiseen. 

Kirjastojen tuottama data kiinnostaa tekoälyn kehittäjiä, kertoo viestintäpäällikkö Eero Hammais Headai-yrityksestä. Porilainen Headai on suunnitellut Oodille ja Satakirjastoille tekoälyä hyödyntävän kirjastosuosittelijan. 

“Tekoäly tarvitsee aina toimiakseen laadukasta lähtödataa ja kirjastoilta sitä löytyy. Headain tekoäly suorittaa laskentaa nimenomaan tekstimuotoisella tiedolla, joten kirjastot ovat meille luonteva yhteistyökumppani.” 

Tulevaisuudessa kirjastoihin tulee lisää tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia. Myös Headailla on työn alla uusia projekteja. 

“Tällä hetkellä rakennamme Finnan ja Theseuksen avulla ennakointityökalua korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten käyttöön”, Hammais kertoo. 

Murros näkyy maailmalla 

Pohjois-Amerikassa toimiva kirjastojärjestö Urban Libraries Council on pohtinut kirjastojen suhdetta tekoälyyn. Viime syksynä järjestö julkaisi AI Leadership Brief -muistion, jonka mukaan kirjastoilla on keskeinen rooli tekoälyn tuomassa teknologisessa murroksessa. 

Järjestö luonnehtii itseään “Pohjois-Amerikan johtavien kirjastojen innovaatio- ja vaikutushautomoksi”.  

Urban Libraries Councilin viestintäpäällikkö Curtis Rogers kertoo, että tekoälymuistion tavoitteena on tarjota yleisten kirjastojen johtotehtävissä toimiville tietoa, ohjausta ja esimerkkejä, joiden pohjalta voi rakentaa omaa toimintaa. 

Järjestöllä on myös poliittisia tavoitteita. 

“Pyrimme siihen, että kirjastot asemoidaan luotetuiksi julkisiksi toimijoiksi turvaamaan kansalaisille oikeudenmukainen pääsy tekoälyyn liittyvään tietoon ja koulutukseen.” 

Järjestö aikoo jatkaa työtä tekoälyn parissa, mutta tänä keväänä prioriteetit ovat muuttuneet. 

 “Jatkamme aiheen käsittelyä blogissamme sekä webinaareissa, mutta tällä hetkellä keskitymme ennen kaikkea jäsentemme tukemiseen koronaviruspandemian keskellä”, Rogers toteaa.   

Kirjastot tukena tekoälyn ymmärtämisessä 

Pohjois-Amerikassa kirjastot kantavat huolta siitä, että tekoälyn yleistyminen syventää digitaalista kuilua eri väestöryhmien välillä. 

Niinpä kirjastot haluavat tukea asiakkaitaan tekoälyn ymmärtämisessä. 

Teksasilainen Frisco Public Library on lähestynyt tekoälyä itse tekemisen kautta. Kirjaston kotiin lainattavien Maker Kitien joukkoon lisättiin välineitä, joiden avulla asiakkaat pääsevät perehtymään puheentunnistukseen. Käytännössä ensimmäiset AI Maker Kitit sisältävät Googlen AIY Voice Kit –paketin, johon kuuluu muun muassa Raspberry Pi -minitietokone sekä älykaiutin, joka ottaa vastaan puhekomentoja. Paketin käyttö vaatii koodauksen alkeiden hallintaa ja kirjasto opettaa myös näitä taitoja asiakkailleen. 

Kanadan Torontossa kirjasto puolestaan järjesti viime vuonna opintopiirin Helsingin yliopiston ja Reaktorin kehittämästä Elements of AI -verkkokurssista. 

“Opintopiiri on erinomainen tapa tarjota kirjaston käyttäjille mahdollisuus suorittaa yhteisöllisesti verkkokurssi, jonka he muuten tekisivät omatoimisesti kotona”, kertoo Toronto Public Libraryn digilukutaitoon liittyvistä palveluista vastaava Jonathon Hodge

”Kirjastohenkilökunnan rooli on toimia fasilitoijana, ei opettajana, joten osallistujat eivät odota heiltä syvällistä tietämystä tekoälystä.” 

Näin johdat kirjastosi tekoälyn aikaan

Urban Libraries Councilin kokoamia tapoja tekoälyyn ja digitaaliseen kansalaisuuteen liittyvän toiminnan kehittämiseen kirjastoissa. 

Rakenna toimintaa vahvuuksien pohjalle

Kirjastot voivat hyödyntää kokemustaan koulutuksesta, lukutaidosta ja kansalaisten osallistamisesta myös toiminnassaan tekoälyn parissa. Digilukutaidon opetukseen voi esimerkiksi liittää tekoälyn uudeksi teemaksi. 

Luo kumppanuuksia

On järkevää työskennellä asiantuntijoiden kanssa kuin yrittää olla kaikkien alojen asiantuntija. Yhteistyökumppaneiksi kannattaa valita tahoja, jotka jakavat kirjastojen arvomaailman ja joilla on osaamista, joka auttaa kirjastoa pääsemään haluttuun lopputulokseen. 

Keskity seurauksiin, älä teknologiaan

Kirjastoille ominaista on tuoda esille tekoälyn vaikutuksia kansalaisten elämään, erityisesti demokratian, yhteiskunnan ja talouden näkökulmasta. 

Ota henkilökunta mukaan

Tarjoa henkilökunnalle mahdollisuuksia oppia ja rakentaa itsevarmuutta tekoälyn suhteen. Hyödynnä henkilökunnan vahvuuksia ja verkostoja. 

Tartu johtajuuteen

Teknologiayritykset johtavat jatkossakin tekoälyn kehitystä, mutta heitä ei ole syytä jättää yksin. Kirjastot voivat toimia tahona, joka selittää tekoälyä, nostaa esiin sen vaikutuksia ja turvaa demokratiaa.