Etusivu> Kirjastolehti > Nuorille suunnattu ilmastokirjallisuus kasvussa

Nuorille suunnattu ilmastokirjallisuus kasvussa

Lasten kirjoissa toivoa on vielä jäljellä, mutta nuorten kirjoissa katastrofi on jo tapahtunut.

Turun pääkirjastossa on runsaasti lapsille ja nuorille suunnattuja ilmastonmuutosta käsitteleviä kirjoja. Aihetta on käsitelty nuorten kirjallisuudessa jo pitkään, mutta ihan parin viime vuoden aikana tarjonta on kasvanut merkittävästi.

Pienemmille lapsille on tarjolla etenkin kuvakirjoja, joissa käsitellään aihetta lapsen ikätasojen mukaan. Usein kirjoissa on mukana tiukkaa faktatietoa. Tällaisia on esimerkiksi Martti Lintusen Mitä jääkarhu sanoi pingviinille (2018).

”Helposti lähestyttävät eläintarinat, piirrokset ja sarjakuvat tuovat myös aiheeseen lapsille sopivaa tarttumapintaa”, kertoo kirjastonhoitaja Merja Lundén

Dystopia hallitsee

Nuorille on tietokirjoista tarjolla esimerkiksi Greta Thunbergin No One Is Too Small to Make a Difference (2019). Nuorten fiktion puolella ilmastonmuutosta on koko 2000-luvun ajan käsitelty dystopian kautta. Siinä muutos, kuten ilmastokatastrofi, on jo tapahtunut.

Fantasiatyyppistä kerrontaa värittää usein romanttinen vire, jossa ekokatastrofin jälkeen maailma on jakautunut kahteen. Tarinoissa pyritään selviytymään vallitsevien olosuhteiden armoilla. Tällaisia ovat muun muassa Veronica Rossin Paljaan taivaan alla- (2011) ja Theo Lawrencen Salatun voiman kaupunki (2012) -sarjat.

”Kuvauksissa voi usein olla mukana klassista Romeo ja Julia -vastakkainasettelua. Myös jako köyhien ja rikkaiden maailman välillä on nuorten dystopiakirjallisuudessa määrittävä piirre”, Lundén kertoo. 

Toivoa on

Alle kouluikäisten lasten ilmastokirjallisuudessa painotetaan sitä, että ihmisellä on vielä mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen. Ilmastonmuutos on pysäytettävissä tai sitä voidaan hidastaa. Täyteen toivottomuuteen ei vajota.

Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun alakouluikäisille suunnattu Ihme ilmat  – Miksi ilmasto muuttuu (2019) on erinomainen esimerkki tällaisesta teoksesta.

Ilmastonmuutoksesta voi kertoa myös metaforien kautta. Esimerkiksi Vuokko Hurmeen Huimaa-sarjassa (2017-2019) ei suoraan puhuta ilmastonmuutoksesta, mutta maailman ympärikääntyminen, eli kiepaus, voidaan kuitenkin lukea vertauskuvaksi ekokatastrofista.

Merja Lundénin mielestä on tervetullutta, että ilmastonmuutosta käsitellään lasten kanssa. Ilmastonmuutos on esillä jatkuvasti ja saattaa aiheuttaa lapsissa pelkoa. Pelottavien asioiden käsitteleminen yhdessä turvallisen aikuisen kanssa on tärkeää.

”Ilmastonmuutoksesta puhutaan kuitenkin aika paljon ja joka puolella, joten on tarpeellista, että lapsille tarjotaan siihen oikeaa ja tutkittua tietoa. Näin uhkakuvat omassa mielessä eivät toivottavasti pääse pullistumaan aivan mahdottomiksi”, Lundén sanoo.