"Opettajien kauhu" kirjoitti esikoiskirjansa 11-vuotiaana

Leena Lehtolainen ei ole vieläkään suostunut ottamaan uusintapainoksia varhaisista teoksistaan.

Vasta 11-vuotias Leena Lehtolainen antoi mustakantiseen vihkoon käsin kirjoittamansa tarinan isälleen luettavaksi. Elettiin kevättä 1975, ja koululainen oli talven aikana luonut kertomuksen ikäistensä seikkailuista tuolloisessa kotikaupungissaan Outokummussa.

”Kun isä ojensi vihon takaisin, hän totesi, että teksti kannattaisi kirjoittaa puhtaaksi”, Lehtolainen muistelee.

Lehtolainen sai lainaan kirjoituskoneen ja kesän aikana naputti teoksen paperille tädin kesähuvilan yläkerran portaikoissa Juvalla. Vaikka aikaa on kulunut vuosikymmeniä, tunnelma on hyvin muistissa.

”En varmaan itsekään uskonut, että kirja julkaistaisiin. Olin kuitenkin lukenut kirjoittavista tytöistä ja se sai minut huimapäiseksi, joten lähetin tekstin Tammeen.”

Tammi valikoitui ykkösvaihtoehdoksi, koska Tammen Tam tam -nuorisosarja oli Lehtolaiselle tuttu. Hän piti sarjan kirjoista ja salaa haaveili, että Ja äkkiä onkin toukokuu pääsisi siihen mukaan.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Lehtolaisen vanhempien lankapuhelin soi. Tammelta kysyttiin, tiesivätkö äiti ja isä tyttärensä lähettäneen käsikirjoituksen. Samalla sanottiin, että kustantamo haluaisi julkaista kirjan.

Kustannustoimittaja ei silotellut palautettaan vaan opasti lastakin tomerasti editoimaan tekstiä niin kielellisesti kuin juonenkin osalta. Ja äkkiä onkin toukokuu julkaistiin vuonna 1976.

Opettajien kauhu

Lehtolainen kertoo keksineensä tarinoita jo ennen kuin osasi kunnolla kirjoittaa. Koulussakin hän oli tottunut tuottamaan jopa vähän liian pitkää proosaa.

”Olin opettajieni kauhu ainekirjoituksessa”, hän sanoo ja nauraa.

Molemmat vanhemmat olivat äidinkielenopettajia ja kotona luettiin paljon, mutta kirjailijan elämästä nuorella Lehtolaisella ei ollut mitään käsitystä. Outokummussa kirjailijoita ei tuohon aikaan ollut. Nuorena hän ei myöskään ymmärtänyt, kuinka poikkeuksellista on, että pystymetsästä tullut pikkutyttö saa kirjansa julki suuren kustantamon kautta.

Niin esikoisesta kuin sitä seuranneesta nuortenkirjasta Kitara on rakkauteni on pyydetty uusintapainoksia, mutta toistaiseksi Lehtolainen ei ole myöntynyt. Aikuisiällä hän on oppinut olemaan kirjoista ylpeä ja huomaamaan niissä piirteitä, jotka ovat edelleen läsnä omassa tyylissä. Lehtolaisen nuoruudessa kirjailijan leima ei ollut pelkästään eduksi. 1970-luvun Outokummussa se saattoi olla jopa haukkumasana.

12-vuotias Lehtolainen ei ollut vakuuttunut tulevaisuudestaan kirjailijana. Vasta Kuparisydän, kolmas aikuisiällä kirjoitettu kirja, sai uskomaan mahdollisuuksiin hankkia elanto kaunokirjallisuudella.

”Tavallaan Ja äkkiä onkin toukokuu oli hyppy kylmään todellisuuteen. Tiedän edelleen hyvin, että sanat ja tarinat voivat loppua hetkenä minä hyvänsä.” 

Leena Lehtolaisen vinkki kirjailijaksi haluaville:

Ole rohkea ja lähetä kirjaa eri kustantamoille, sillä kukaan ei ole sitä pöytälaatikosta hakemaan. Älä lannistu heti. Hyvin harva käsikirjoitus on kerralla valmis, eli varaudu hiomaan tekstiä.

Leena Lehtolainen

  • Julkaissut yli 30 teosta ja saanut useita palkintoja.
  • Tunnetaan erityisesti Maria Kallio -sarjasta, josta on tehty myös kaksi televisiosarjaa.
  • Koulutukseltaan filosofian lisensiaatti.
  • Esikoisteos Ja äkkiä onkin toukokuu julkaistiin vuonna 1976.