OPI OPPIMAAN

Koulutus pystyy paljoon, mutta ei kaikkeen.

MONI tuntee mainossloganin, jolla alleviivataan jonkun hilavitkuttimen monikäyttöisyyttä ja sen tarpeellisuutta kotona, koulussa ja konttorissa. Samat paikat pätevät osaamisen hankkimiseen. Osa siitä hankitaan koulutuksen piirissä, osa työpaikalla ja iso osa kotona sekä muissa epämuodollisissa tilanteissa.

MILLAISTA osaamista kirjastossa tarvitaan ja missä se hankitaan? Koulutus pystyy paljoon, mutta ei kaikkeen. Keskustelin muutaman kirjastokouluttajan kanssa, miten he näkevät asian. Ykkösjuttu on, että koulutuksessa syntyy selkeä ymmärrys kirjaston merkityksestä ja tehtävästä yhteiskunnassa. Ydintä on myös oppimaan oppiminen, uteliaan ja avoimen asenteen omaksuminen, jotka ovat tärkeä pohja työelämään ja sen muutoksiin.

ASIAKASPALVELUJEN tuottamisen kokonaisuus ja prosessi tulee ymmärtää. Se lähtee toimintaympäristön ja asiakasryhmien tuntemisesta ja kristallisoituu yksittäisissä asiakastilanteissa. Kirjastolaisen osaamisen pakettiin kuuluvat myös ohjaus- ja opetustaidot. Pedagoginen vire kuuluu kirjaston kaikkeen palveluun ja viestintään.

ISO osa taidoista ja tiedoista hankitaan työssä. Siellä osaamista myös pidetään yllä ja päivitetään. Käytännön työ järjestelmien, tietokantojen, aineistojen ja asiakkaiden parissa kartuttaa osaamista huomaamatta. Tämä tekee osaamisen nimeämisestä ja myös työtehtäville asetettavien vaatimusten kirjaamisesta vaikeaa. Rekrytointitilanteessa vastavalmistuneen ja pitkän linjan konkarin osaamiset, tiedot ja taidot painottuvat väkisinkin eri tavoin.  

TYÖYHTEISÖN ilmapiirillä ja johtajan sparrauksella on suuri vaikutus kirjaston osaamisen kehittämiseen. Oppivassa kirjastossa oppiminen ja kehittäminen ovat osa arkea. Kirjastossa otetaan käyttöön erilaisia, ihan keveitä ja nopeita tutkimustyökaluja, selvitetään, kokeillaan ja opitaan. Kirjasto herkistyy tunnistamaan uutta ja reagoi jäntevästi muuttuviin tilanteisiin. Yksin on ikävä nyyhkiä, joten tätä työtä kannattaa tehdä yhdessä ja erilaisissa verkostoissa.

OSAAMINEN on tietojen, taitojen, asenteiden ja ymmärryksen kimppu, jonka kirjasto tarjoaa asiakkailleen hyvänä ja onnistuneena palveluna. Kirjastotyössä tarvitaan jatkuvaa tiedon seuraamista ja ajan hengen aistimista.  Yksittäisellä työtekijällä on vastuu oman ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä. Oma tiedonseurantasuunnitelma terävöittäisi varmasti meidän monien uuden tiedon omaksumista ja ammattialan keskustelun seuraamista. Sosiaalinen media ja verkko kaikkineen tarjoaa siihen loistavat mahdollisuudet.

Kirjoittaja on informaatikko Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastossa.