Puhelimella voi kohta sovittaa vaatteita päälle tai sohvaa olohuoneeseen

Pokemon Go oli vasta alkupala. Lisätty todellisuus mullistaa seuraavaksi shoppailun, koulutuksen ja teollisuuden.

Siro, vaalea lipasto herättää huomioni huonekaluliikkeen katalogissa. Se voisi tuoda järjestystä pipoja ja hanskoja pursuavaan eteiseen.

Asetan kuvaston kotini lattialle siihen kohtaan, johon huonekalu sopisi. Osoitan kuvastoa älypuhelimeni kameralla. Älypuhelin toimii kuin taikapeili, jonka läpi katsottuna katalogin paikalle huoneeseen ilmestyy lipasto.

Mallaan lipastoa aikani ja siirtelen sitä näytöllä nurkasta toiseen. Se on sittenkin turhan kolho näin pieneen tilaan. Onneksi en ehtinyt ostaa sitä, saati kantaa kotiin ja kasata.

En runoile nyt himoshoppaajan teknoutopiasta, vaan Ikean uudesta mobiilikuvastosta. Se yhdistää käyttäjän oman kodin ja virtuaalimaailman huonekalut kokemukseksi, jota kutsutaan lisätyksi todellisuudeksi.

Lisätyssä todellisuudessa shoppailu pelasti minut hikiseltä tavaratalorallilta. Teknologian tutkimuskeskuksen johtava tutkija Charles Woodward uskoo, että siitä kasvaa yksi aikamme merkittävimmistä teknologisista mullistuksista.

Viime kesänä lisätty todellisuus levisi kaiken kansan tietoisuuteen, kun Pokemon Go -mobiilipeli innosti kaiken ikäisiä tarpomaan pitkin maita ja mantuja metsästäen paljaalle silmälle näkymättömiä pelihahmoja.

”Mainonnassa ja viihteessä erilaisia sovelluksia on ollut jo pidempään. Esimerkiksi Angry Birds -elokuva ja McDonald’s ovat käyttäneet mainoskampanjoissaan lisättyä todellisuutta”, Woodward kertoo.

 

Netin vaatekauppa helpottuu

Woodward veikkaa, että seuraavaksi ihmiset löytävät Ikean kuvaston kaltaiset lisätyn todellisuuden hyötysovellukset.

”Tulossa on virtuaalinen pukukoppi, jonka avulla ihmiset voivat sovittaa nettikaupan vaatteita ilman, että niitä tarvitsee ensin tilata kotiin. Silmälasien virtuaalisovitus toimii jo varsin hyvin.”

Virtuaalisovitukselle on selvästi tilausta, sillä iso osa verkkokaupoista tilatuista vaatteista palaa kotisovituksen jälkeen takaisin myyjälle. Joitain sovelluksia on jo ehtinyt markkinoille. Värien sekä kuosien testaaminen onnistuu jo kiitettävästi. Vaatteen istuvuutta sen sijaan on vielä vaikea arvioida. Woodward kuitenkin lupaa, että sovellusten kehittämiseksi tehdään kiivaasti töitä.

”Pyrkimys on, että voisit vain pyörähtää kameran edessä. Kamera skannaa kehosi niin, että sovitussovellus näyttää vaatteet päälläsi aidon oloisesti, ehkä jopa räätälöi ne mittojesi mukaan.”

Jo nyt on olemassa esimerkiksi tähtien bongaamiseen liittyviä sovelluksia, jotka tunnistavat käyttäjän ottamista kuvista tähtikuvioita, yli kiitäviä lentokoneita ja puulajeja. Opetuskäytössä lisätyn todellisuuden avulla selvennetään jo esimerkiksi alkuaineiden välisiä reaktioita koululaisille ja ihonalaista maailmaa lääketieteen opiskelijoille.

Ulkomailla seikkaileva voi lukea vieraskielisiä opasteita sovelluksella, joka kääntää valokuvatut sanat tekstintunnistuksen ja konekääntämisen avulla. Moniin nähtävyyksiinkin voi jo saada opastusta lisätyssä todellisuudessa. Esimerkiksi Turussa tuomiokirkon historiaa voi tutkia tilaan ohjelmoidun sovelluksen avulla.

Kirjastoissakin kokeillaan

Britanniassa lasten ensimmäinen lisätyn todellisuuden hitti ei ollut Pokemon Go vaan maassa jo perinteikäs kesäkirjahaaste, jota kolme vuotta sitten keksittiin laajentaa lisätyn todellisuuden puolelle. Kirjoja lukemalla ja kirjastoa tutkimalla lapset keräsivät taikaotuksia, joiden kanssa voi pelata yksinkertaisia mobiilipelejä. Uusi ulottuvuus lisäsi kampanjan suosiota, ja lapsille myönnettyjen uusien kirjastokorttien määrä kasvoi yli viidenneksellä edeltävästä vuodesta.

Lahdessa kaupunginkirjasto toteuttaa koululaisten tutustumiskäynnit ja tiedonhakukoulutukset jo osittain lisätyn todellisuuden keinoin, kertoo tieto- ja viestintätekniikan päällikkö Marko Akkanen. Kirjasto loi yhdessä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa mobiilipelin, jossa koululaisryhmä suunnistaa kirjastossa laitteen vinkkien perusteella ja ratkoo tehtäviä ottamalla esimerkiksi valokuvia ja etsimällä vastauksia ruudun monivalintakysymyksiin.

”Kaikki ryhmät ovat olleet tosi innostuneita. Sovellus on selvästi tuonut uutta kirjaston käyttöön”, Akkanen kehuu.

”Uskon, että jos lisätty todellisuus lyö itsensä läpi muuallakin kuin pelimaailmassa, se varmasti näkyy myös täällä kirjastossa.”

Lisätyn todellisuuden avulla sähköisiä kirjoja voitaisiin tuoda näkyville hyllyyn, Akkanen ideoi. Kirjaston sovellus voisi myös esimerkiksi opastaa käyttäjää löytämään hyllystä oikean kirjan.

Lisätty todellisuus voi palvella porttina kirjaston tarjontaan ja toisin päin. Esimerkiksi Espoon kirjastot toteuttivat viime vuonna projektin, jossa tuhatkunta koululaista tutustui lisättyyn todellisuuteen kirjaston järjestämässä työpajassa.

”Voi olla, että wau-efekti menee parin vuoden päästä ohi, mutta tällä hetkellä digimaailman tuominen reaalimaailmaan on uudenlainen kokemus, joka innostaa”, Marko Akkanen sanoo.

Älykkäät tuulilasit tulossa

Kaikkein mullistavinta lisätyssä todellisuudessa on se, että se ulottuu myös kännyköiden ruutujen ulkopuolelle. Esimerkiksi autoihin on kehitteillä älykkäitä tuulilaseja, jotka heijastavat navigaattorin reittiohjeet suoraan kuskin katsomaan maisemaan.

Suurimmat odotukset kohdistuvat kuitenkin nenälle puettaviin älylaseihin.

Joku voi vielä muistaa Google-lasit, jotka tulivat pitkän hehkutuksen jälkeen myyntiin muutama vuosi sitten. Niiden linssit syöttivät katsojan silmiin lisätietoa hänen katselemistaan kohteista sankoihin upotetun kameran avulla. Näiden ensimmäisten älylasien kohtalona oli flopata ja hävitä markkinoilta.

”Yksi jarru Google-laseissa oli sosiaalinen hyväksyttävyys. Ihmiset kokivat arveluttavana sen, että lasit kuvasivat kaiken, mitä niiden käyttäjä näki”, Charles Woodward sanoo.

Lasien kehittelyssä ongelmia tuovat myös painavuus ja ergonomia.

Woodwardin mukaan lasien menestyksen ratkaisee se, millaisia sisältöjä siihen kehitetään. Lasien täytyy tarjota jotain sellaista, josta kukaan ei halua jäädä paitsi.