Sieluun voi katsoa katsomatta silmiin

Lukeminen ei ole vain viihdettä, vaan kansalaisvelvollisuus.

KATSO silmiä ja tunnista tunne! Opiskeluaikanani professori antoi meille 36 kuvaa ihmisten silmien alueesta ja käski tunnistamaan kunkin tunnetilat. Tarkistaessamme vastauksiamme hän totesi, että ihmisten keskimääräinen tulos on 26. Jos tulos on alle kahdenkymmenen, voi se olla yksi merkki Aspergerin oireyhtymästä. Oma tulokseni oli 18.

IHMINEN ei ole yksilö. Ihminen on suhdelo. Kasvamme sisään toisten ihmisten merkitykselliseksi tekemään maailmaan ja opimme jäsentämään maailmaan heidän luomillaan käsitteillä. Niin pienenä lapsena kuin aikuisenakin on läheisyyden kaipuu yksi perustavimmista inhimillisistä tarpeistamme. Välitämme läheisistämme syvällä tavalla; elämämme on merkityksellistä, kun pystymme tekemään hyvää toisille. Ihmisenä oleminen on ihmissuhteissa olemista.

EMPATIA tarkoittaa kykyä ymmärtää toista ja nähdä maailma hänen perspektiivistään. Tutkijat erottelevat toisistaan affektiivisen ja kognitiivisen empatian. Ensin mainittu on kykyämme lukea toisen ilmeitä ja olemusta. Me tulkitsemme ja reagoimme jatkuvasti toistemme kehonkieleen, usein täysin tiedostamatta. Juuri tätä affektiivista empatiaa mittaa Simon Baron-Cohenin kehittämä silmäkuvatesti.

KOGNITIIVINEN empatia on järkeilyn kautta tapahtuvaa kykyä ymmärtää toista. Siinä pyrimme tietoisesti asettumaan toisen asemaan ja sitä kautta ymmärtämään hänen ajatuksia ja elämäänsä. Se on harjoiteltava taito.

FILOSOFI Martha Nussbaum kritisoi nykyistä koulutuskeskustelua liian työkeskeiseksi. Mietimme vain, mitkä taidot tekevät nuorista työelämän kannalta mahdollisimman tuottavia. Mutta koulujärjestelmällä on myös toinen, vähintään yhtä merkittävä päämäärä: kasvattaa meistä aktiivisia kansalaisia. Toimiva demokratia edellyttää ihmisiltä tiettyjä asenteita ja taitoja. Yksi keskeinen taito on empatia eli kyky asettua toisen asemaan.

TÄSSÄ kohden kuvaan astuu kirjallisuus ja muut taiteet. Ne ovat keinoja vahvistaa empatian kykyämme. Lukiessamme Tom Sawyerin seikkailuja pääsemme kävelemään maailmaa Tomin kengissä. Väinö Linna avaa meille näkymän siitä, miltä maailma näytti ja tuntui sadan vuoden takaisen torpparin silmin. Ja Marcel Proust tempaisee meidät niin syvälle ihmismielen ajatusvirran syövereihin, että emme enää koskaan katso ihmistä samalla tavalla.

JAOTTELU affektiivisen ja kognitiivisen empatian välillä auttoi minua ymmärtämään omaa elämääni paremmin. Luontainen kykyni lukea tunnetiloja toisten kasvoilta lienee keskimääräistä huonompi. Mutta minulla on salainen ase: olen pienestä pitäen lukenut ahkerasti ja siksi kognitiivinen empatiani mahdollistaa sen ymmärtämisen, mitä toisen mielessä liikkuu.

LUKEMINEN ei ole vain viihdettä, vaan kansalaisvelvollisuus. Lukemalla kasvatamme kognitiivisen empatian kykyämme ja sitä kautta meistä kasvaa myötätuntoisempia kansalaisia, jotka osaavat katsoa maailmaa myös toisen näkökulmasta. Tämä on olennaista sekä inhimillisemmän yhteiskunnan että toimivan demokratian kannalta.

 

Kirjoittaja on filosofian tohtori, tutkija ja kouluttaja, jonka maaliskuussa 2015 ilmestynyt kirja Valonöörit käsittelee sisäistä motivaatiota ja elämän tarkoitusta.