Talo, jossa Jane Austenin ura puhkesi kukkaan

Vierailimme Britanniassa Jane Austenin kodissa, jossa kirjailija valmisteli tunnetuimmat romaaninsa yli 200 vuotta sitten.

Etelä-Englannissa sijaitsevassa Chawtonin pikkukylässä sijaitsee kirjailija Jane Austenin (1775-1817) koti. Se on jo vuosikymmeniä ollut kirjailijan työstä ja elämästä kertova kotimuseo. 

Ainoa Jane Austenista jäänyt kuvaon hänen siskonsa tekemä vesiväripiirros.
Tämä museon kuva on tehty piirroksen pohjalta.

Museokierros alkaa Austenin perheen olohuoneesta, jota komistavat kirjailijan kulturellista perheestä kertovat piano ja mahonkinen kirjakaappi. 

“33-vuotias Jane Austen oli vielä tuntematon kirjailija muuttaessaan tänne yhdessä äitinsä ja Cassandra-sisarensa kanssa vuonna 1809”, museon opas Mary Guyatt kertoo. 

Jane Austen päätyi talon asukkaaksi veljensä ansiosta. 

Isä-Austen jäi eläkkeelle papin virasta vuonna 1801, jonka jälkeen perhe muutti vuokralle Bathin kylpyläkaupunkiin. Perheen kuusi poikaa asuivat jo tuolloin omillaan. Vain tyttäret Jane ja häntä kolme vuotta vanhempi Cassandra seurasivat vanhempiaan Bathiin. 

Austenit eivät koskaan olleet varakkaita. Isän kuoltua vuonna 1805 äiti ja tyttäret joutuivat asumaan yhä vaatimattomammin vuokralla tai sukulaisten luona, kunnes onni viimein kääntyi. 

Janen veli Edward oli lapsena adoptoitu kaukaista sukua olevalle varakkaalle Knightin pariskunnalle. Edward peri heiltä Chawtonin kartanon tiluksineen. Hän tarjosi leskeksi jääneelle äidilleen ja Janelle ja tämän siskolle asunnon yhdestä tilan mökeistä. 

Riensi pöydän ääreen 

Uudessa kodissaan Jane Austen sai aikaa kirjoittaa. 

“Hän nousi ylös aikaisin aamuisin, soitti täällä ensin pianoa omaksi ilokseen ja valmisti sitten perheelleen aamiaisen. Sanotaan, että isosisko Cassandra otti muun taloudenhoidon lähes kokonaan vastuulleen, jotta Jane voisi keskittyä kirjoittamiseen”, Guyatt sanoo. 

Austen kirjoitti yleensä aamiaisen jälkeen ruokailuhuoneen ikkunan edessä olevan pienen pyöreän kirjoituspöydän ääressä. Hänen kerrotaan usein päivällisenkin jälkeen rientäneen pöytänsä luo kirjoittamaan muistiin juuri mieleensä tulleen asian, jotta ei unohtaisi sitä. 

“Hän oli osa sosiaalista, kirjallisuutta, teatteria ja musiikkia rakastavaa, hauskaa ja henkevää perhettä. Hän luki paljon ja hänellä oli hyvin vahvat mielipiteet. Voimme sanoa, että Austenilla oli kirjoittaminen verissä”, Guyatt

Chawtonin kodissa asutuista vuosista muodostui Austenin uran tuotteliain aika. Täällä hän kirjoitti uutta tekstiä ja valmisteli julkaisemista varten ne kuusi romaania, joista hänet parhaiten tunnetaan.  

Ensimmäinen romaani Järki ja tunteet ilmestyi vuonna 1811 ja seuraava, Ylpeys ja ennakkoluulo vuoden 1813 tammikuussa. Näitä seurasivat Kasvattitytön tarina (1814) ja aivan vuoden 1815 lopussa ilmestynyt, usein kirjailijan parhaana työnä pidetty Emma. 

Viimeisiä romaanejaan, eli Northanger Abbey -ja Viisasteleva sydän -kirjoja kirjailija ei enää ehtinyt nähdä julkaistuina. Austenin sairastumisen syytä ei tiedetä tarkkaan. Se oli ehkä Addisonin tauti tai tuberkuloosi. Se tiedetään, että sairastelu uuvutti kirjailijan. Jane Austen kuoli vain 41-vuotiaana heinäkuussa 1817. 

“Hänen veljensä Henry ja sisar Cassandra vastasivat näiden kahden viimeisen romaanin julkaisemisesta ja lisäsivät mukaan ensimmäistä kertaa elämäkerrallista tietoa kirjailijasta. Reilut 50 vuotta myöhemmin James Edward Austen-Leigh julkaisi muistelmansa kirjailija-tädistään. Viimeistään tuolloin syntyi myytti nimeltä Jane Austen.” 

Kotimuseossa on alkuperäisiä kirjeitä Jane Austenin ajalta.

Sanoi kosijalle ei 

Koti alkoi vetää puoleensa Austenin jalanjäljille saapuvia vierailijoita jo 1880-luvulla, melkein 70 vuotta ennen kuin talo avasi ovensa kirjailijan kotimuseona. 

Talo on pyritty säilyttämään sellaisena kuin se oli kirjailijan aikana. Osa huonekaluista on Austenin toisesta kodista. 

Kaksikerroksisen talon yläkerrasta löytyy kirjailijan makuuhuoneen lisäksi muun muassa Austinille kuuluneita koruja ja vaatteita sekä hänen kirjeitään, käsikirjoituksiaan ja julkaistujen romaanien erikielisiä painoksia. 

Austenin romaaneissa naiset olivat pääosassa. Aiheina olivat tuon ajan naisille elintärkeät naimisiin pääsy, raha ja perintö. 

Romaaniensa sankarittarien tapaan myös Jane Austen halusi löytää aviomiehen itselleen. 

“Hänen tiedetään saaneen yhden kosinnan, johon hän ensin vastasi myöntävästi. Seuraavana päivänä kirjailija kuitenkin muutti mielensä ja hylkäsi ajatuksen naimisiin menosta”, kotimuseon opas Mary Guyatt kertoo. 

Yksi teoria Austenin kieltäytymisestä on se, että vaikka kyseinen mies miellytti muuten, hän ei koskettanut nuoren naisen sydäntä. Vähemmän romanttisen teorian mukaan Jane päätti keskittyä kirjailijan uraansa ja lasten sijaan synnyttää kirjoja. 

Sekä Jane Austen että hänen sisarensa Cassandra jäivät lopulta kumpikin naimattomiksi ja heistä tuli toistensa parhaat tukijat. 

Opas Mary Guyatt kuvailee Austenin kirjoittamia rakkausromaaneja ennen kaikkea tuon ajan yhteiskunnan kritiikiksi. Ne ovat myös satiirisia, hyvin hauskoja ja romanttisen juonensa lisäksi nerokkaita tutkielmia perhe-elämästä ja ihmisluonnosta.  

Romaanien suurenmoisen kimurantit, viihdyttävät ja epätäydelliset hahmot saavat meidät yhä peilaamaan itseämme niistä ja samalla nauttimaan kirjailijan ilkikurisesta huumorista ja älykkäästä kielenkäytöstä. 

“Jane Austen oli ennen kaikkea peloton nainen. Hän uskalsi olla oma itsensä - paperillakin.” 

Jane Austenin kuolemasta tuli tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta.

Ensipainoksia Emmasta