Tansanialainen Edward Fungo houkuttelee ihmisiä kirjastoon maassa, jossa on alle yksi kirjasto miljoonaa ihmistä kohti

Kirjastosta saa Tansaniassa apua työllistymiseen ja opiskeluun, mutta huonot nettiyhteydet ovat iso ongelma. Suomalainen hanke on jo viiden vuoden ajan tukenut maan kirjastojen kehitystä.

Tansanialainen Edward Fungo rakentaa kotimaastaan tietoyhteiskuntaa kylä kerrallaan. Fungo on tansanialainen aluekirjastonjohtaja Morogorosta Itä-Tansaniasta. Työssään hän jalkautuu kaupunkien kaduille ja kyliin kertomaan kirjastosta.

Fungon työ on tuonut kirjastoon uusia asiakkaita. Monet heistä ovat pienyrittäjiä, kuten kioskinpitäjiä, partureita tai räätäleitä. Kirjastossa he oppivat hakemaan tietoa internetistä ja käyttämään esimerkiksi Facebookia palvelujensa markkinointiin. Fungo kiertää myös paikallisissa kouluissa ja neuvoo opettajia tietokoneen ja internetin käytössä.

Tansanialainen kirjastoverkko on harva ja lukutaidottomia on noin 30 prosenttia väestöstä. Maassa on 43 yleistä kirjastoa ja asukkaita noin 53,5 miljoonaa. Perinteisesti tansanialaiset kirjastot palvelevat opiskelijoita lukutiloina. Painetun kirjallisuuden tarjonta on vähäinen. Pääosa kirjoista tulee kansainvälisiltä lahjoittajilta, kuten Book Aid Internationalilta.

Tansanialaisen yhteiskunnan keskeiset ongelmat näkyvät myös kirjastoissa. Verotuksessa on ongelmia, joten julkinen rahoitus on pientä ja myös kirjastot kärsivät resurssien puutteesta. Viime aikoina valtion rahoitus on kasvanut, mutta edelleen kirjastot ovat osittain riippuvaisia lahjoittajista, jotka osallistuvat kirjojen ja laitteiden hankintaan.

Fungolla ja muilla paikallisilla kirjastoalan ammattilaisilla on vahva tahto modernisoida kirjastot ja kasvattaa kirjastonhoitajien ammattitaitoa. Tavoittena on ryhtyä tukemaan yhteisöjen taitoja. Apuna on Suomen kirjastoseuran Kirjastot ja kehitys -projekti, joka on Tansanian, Namibian ja Suomen välistä yhteistyötä.

 

Edward Fungo on vuodesta 2012 alkaen työskennellyt yhtenä projektin tekijänä. Fungo kertoo, että keskeinen haaste kirjastoissa on internetyhteyksien puute. Nettiyhteydet ovat Tansaniassa kalliita ja kustannuksien kattaminen vaikeaa. Fungon mukaan merkittävin projektin tuoma muutos on yhteyksien parantuminen. Ihmiset löytävät aiempaa paremmin tiensä kirjastoon ja käyttävät myös omia laitteitaan kirjaston verkossa. Kirjastot ja kehitys -projekti on tuonut vakaat yhteydet seitsemään tansanialaiseen kirjastoon. Projekti kehittää Namibian ja Tansanian kirjastojen henkilöstön tiedonhaku- ja ICT-taitoja sekä parantaa internetyhteyksien ja laitteiden saatavuutta.

Kirjastonhoitajat kouluttavat edelleen omia asiakkaitaan ja lopullisena tuloksena odotetaan yhteisöjen taitojen kasvua ja elintason paranemista. Projektin kautta on jo nyt tavoitettu yli 8 000 asiakasta. Kirjastoissa opitut käytännön taidot ovat hyödyttäneet heitä esimerkiksi opiskelussa ja työnhaussa.

Projektin puitteissa Suomeen on tuotu tansanialaisia ja namibialaisia kirjastoammattilaisia. Fungo kertoo käyneensä Suomessa opintomatkalla vuonna 2013. Suomesta Fungolle jäivät mieleen 3D-tulostimet ja musiikkikirjastopalvelut, joita Tansaniassa ei ole. Musiikki on iso osa tansanialaista kulttuuria ja erityisen tärkeää nuorille. Fungo arveleekin, että musiikkiin liittyvien palvelujen kehittäminen toisi Tansaniassa kirjastoille paljon uusia asiakkaita.

Fungo kertoo olleensa pankkivirkailija ennen kirjastouraansa. Vuodesta 2006 hän on työskennellyt kirjastossa ja näkee työn kutsumuksenaan. Yhteistyö suomalaisten kanssa on kasvattanut paitsi taitoja myös asennetta. Kokemukset opintomatkoilta Suomesta siirtyvät paikallisiin kirjastoihin. Fungon rohkea asenne ja into kehittää palveluja vievät Tansaniaa eteenpäin. Maan kirjastojen tulevaisuus näyttää valoisalta.