Tietokirja-arvio: Digitaalinen kuolemattomuus on harhaa

Davide Sisto: Verkon muisti. - Elämä ja kuolema somessa.

Davide Sisto: Verkon muisti. - Elämä ja kuolema somessa. Suom. Tapani Kilpeläinen. Niin&näin -kirjat 2020 . 169 s. 

Kaiken katoavaisuus on ahdistanut ihmismieltä aina. Digitaalinen aikakausi mahdollistaa kuolemattomuuden – tai ainakin todentuntuisen illuusion siitä, että ihmisten muistot ja identiteetti voidaan siirtää digitaaliseen avaruuteen. Facebook ja YouTube olisivat silloin uusia hautaustoimistoja.

Italialaisen filosofin Davide Siston kirja Verkon muisti käsittelee aiheeseen liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmia.

Muistojen keräämisen ja tallentamisen ihanteena on täydellinen muisti, joka yhdistyy täydelliseen kuolemattomuuteen.

Kuolemattomuus on kuitenkin vain illuusio. Ihmisruumis ei voi siirtyä digitaaliseen avaruuteen, mikä innokkailta nettisurffaajilta usein unohtuu. 

Unohdus, uni ja kuolema muodostavat pahana pidetyn kolminaisuuden, joka uhkaa digitaalista täydellistä muistia ja minuutta.

Kirjassa väitetään, että jokainen nykyajan tekninen keksintö pyrkii kuoleman ja unohduksen kukistamiseen. Esimerkiksi elokuvissa ja televisiossa puhuvat ja toimivat ihmiset elävät ikuisesti. Tulevat sukupolvet saavat nauttia niistä toinen toisensa jälkeen.

Kirjassa myönnetään, että todellinen kuolema on sekin päässyt esiin somessa, kun syöpäbloggaajat kertovat julkisesti taistelustaan.

He pääsevät ulos eristyksestä, johon yhteiskunta kuolemaa tekevät sysää. Verkon suoma välimatka auttaa vapautumaan estoista, ja samalla oman kuolevaisuuden esillepano rohkaisee ja helpottaa muitakin samassa tilanteessa olevia hyväksymään häpeälliseksi koetun sairautensa.

Hieman vaikeatajuisesti kirjoitettu kirja onnistuu herättämään ja pohtimaan viattomalta vaikuttavan nettisurffailun takana piileviä syviä eksistentiaalisia ulottuvuuksia ja totuuksia. Opettavaista luettavaa tietokoneaikakauden lapsille.