Epävarmuus aiheuttaa eläimelle stressiä.
Tunnetko sittenkään lemmikkiäsi?
Helena Telkänranta: Millaista on olla lemmikki? SKS 2023. 182 s.
Jopa suuri eläinten ystävä voi tietämättään vahingoittaa lemmikkiään. Tämä tulee ilmi kirjasta Millaista on olla lemmikki, joka perustuu tuoreimpiin tieteellisiin tutkimuksiin.
Kirjassa esitellään käytännön huomioita ja toimenpiteitä, joilla parantaa lemmikin elämänlaatua niin henkisesti kuin fyysisesti.
Teoksessa kartoitetaan linnut ja jyrsijät, matelijat ja kalat sekä koirat ja kissat. Yksi tärkeä tulos on se, että kalat tuntevat tuskaa ja iloa siinä missä nisäkkäätkin. Tunteet ja äly ovat kaksi eri asiaa eläinmaailmassa. Älynlahjat eivät jakaudu tasaisesti, mutta samat perustunteet löytyvät kaikilta lajeilta.
Eläimen kokemusmaailma on rikas ja monivivahteinen. Pienen hiiren henkiset tarpeet ovat yhtä suuret kuin ison koiran tai hevosen. Eläimet myös stressaantuvat, vaikka oireita ei usein osata tulkita. Stressiä aiheuttaa se, kun eläin ei voi itse vaikuttaa siihen mitä sille tapahtuu. Esimerkiksi undulaatin stressiä ei huomaa katsomalla sitä, vaan vasta ruumiinlämpöä mitattaessa.
Avara tila on tarpeellinen leikkimistä ja tutkimista varten. Jos eläin toistaa robottimaisesti samaa liikettä tai on passiivinen, tilaa on liian vähän. Kirja sisältää paljon vertailua eläinten luonnonoloihin, joita ympäristön tulisi mukailla. Jos lemmikkisi osaisi puhua, se haluaisi sinun lukevan tämän kirjan.
Uhanalainen lintu
Jorma Luhta, Markus Varesvuo ja Pertti Koskimies: Tunturipöllö. Docendo 2022. 192 s.
Lapin tunturimaisema ja valkoinen tunturipöllö muodostavat suorastaan metaforisen kauniin näkymän, joka esiintyy tässä kirjassa eri muodoissaan eri kulmista taitavasti kuvattuna. Kuvat vievät kirjasta valtaosan.
Alkuosa kertoo kahden kuvaajan, Jorma Luhdan ja Markus Varesvuon retkestä Lapin tuntureilla. He etsivät harvinaista lintua sitkeästi, kunnes viiden kilometrin hiihtämisen jälkeen tavoittavat yhden yksilön. Moottorikelkkailijat säikyttävät sen tiehensä.
Loppuosa on Pertti Koskimiehen kynästä, ja tarjoaa aika lohduttoman kuvan tunturipöllön kohtalosta. Lintu on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, ja saattaa käydä niin, ettei tunturipöllöä muutaman vuosikymmen päästä enää ole.
Suurin syy on tietysti ihmisen kiihdyttämä ilmaston lämpeneminen. Leudot talvet tekevät myyrien elämän vaikeaksi. Myyrä- ja sopulikantojen romahtaminen tuhoaa niitä ravinnokseen käyttäviä tunturipöllöjä.
Entisiltä Enontekiön valtaseuduiltaan tunturipöllöt ovat kadonneet jo kokonaan. Kohta laji tunnetaan ja muistetaan vain Harry Potter -kirjoista ja -filmeistä, joissa se esiintyy Potterin velholinnun roolissa. Kirjan upeat kuvat kertovat ja vakuuttavat siitä, miten kallisarvoisesta menetyksestä on kyse.
