Tuhat vuotta vanhat kirjat siirtyvät digiin

Tutkija Tuija Ainosen siirtämät keskiajan kirja-aarteet saadaan tänä vuonna nettiin.

Taidokkaasti sulkakynällä kirjoitettu keskiaikainen käsikirjoitus siirtyy hellästi keskiaikatutkija Tuija Ainosen käsistä valokuvattavaksi. 

Lontoossa digitoidaan parhaillaan satoja käsikirjoituksia, jotka ovat peräisin vuosien 700 ja 1200 väliltä. Puolet niistä on peräisin Ranskan kansalliskirjastosta ja puolet Britannian kansalliskirjastosta. Britanniassa asuva Ainonen on mukana tässä projektissa.

Tuija Ainonen työnsä äärellä

”Halusimme valita pitkän ajanjakson ja tarkastella, minkälaista tekstiä ja taidetta silloin tuotettiin,” Ainonen sanoo ja ottaa seuraavan käsikirjoituksen hyllystä työpöydälleen.

British Libraryssa on tekeillä suurta yleisöä varten nettisivu, jossa esitellään kaikkein kiinnostavimmat käsikirjoitukset. Sivu julkaistaan tänä vuonna. Ranskan kansalliskirjasto  tekee kattavaa nettisivua tutkijoiden käyttöön.

 

Loistokkaasti kuvitettu psalttari- ja rukouskirja Arundel MS 155 on sidottu moderneihin kansiin alkuperäisissä vihkoissaan. Harvinaista on, että sen tiettyjen osien, kuten kuvassa olevan folion kirjoittajan (kirjurin) nimi tiedetään. Hän oli Eadwig Basan, joka työskenteli 1000-luvun alkupuolella Canterburyssa.

Tampereelta Lontooseen

Tampereen yliopistossa historiaa opiskellut Ainonen kertoo, että keskiajassa häneen vetosi romantiikka ja kaukaisuus. 

“Keskiajassa on jotain hyvin tuttua ja läheistä. Euroopan kulttuuri-instituutiot, kuten yliopistot, perustuvat keskiaikaiseen perintöön.” 

Lontoon British Libraryn projektiin Ainonen päätyi etsittyään keskiaikatutkijan työtä Euroopan alueelta. Työ alkoi viime vuoden heinäkuussa. 

“Haluan työskennellä käsikirjoitusten ja keskiaikaisten tekstien siirtämisen parissa. Jo aiemmin Suomessa pääsin mukaan projekteihin, joissa digitoitiin suomalaista tuotantoa nettiin.” 

Suomalaisia keskiaikaisia käsikirjoituksia on jäljellä enää hyvin vähän. Suurin osa teksteistä on yksittäisiä tai parillisia lehtiä alkuperäisistä käsikirjoituksista, jotka saattoivat olla satojen sivujen pituisia. 

Yleinen harhakäsitys on, että keskiajalla tehtiin vain kirkollisia tai uskonnollisia tekstejä. 

Mukaan mahtuu myös teologisiin tai filosofiaan, lääketieteeseen ja henkilökuviin liittyviä tekstejä. Yksi kasvikirjakin on mukana.

British Libraryn Cotton-kokoelman kasvikirja Vitellius C III –käsikirjoituksen jokainen pergamenttilehti kiinnitettiin konservoinnin yhteydessä paperiseen kehykseen, joka sitten kiinnitettiin kirjasidokseen.  Käsikirjoitus on yksi niin sanotuista luksuskäsikirjoituksista – suurikokoinen ja taidokkaasti kuvitettu.

Pitkä työmatka

Tuija Ainosen työpäivät voisivat helposti venyä pitkiksi. Onneksi mies ja kolme kouluikäistä lasta pitävät Ainosen jalat maassa. 

“Minulla on toimistotyöajat, eli 36 tuntia viikossa ja liukuva työaika. Työmatkaa ovelta ovelle on noin puolitoista tuntia, mikä ei ole tavatonta Lontoossa.” 

Monen muun Lontoossa työskentelevän tavoin Ainonen asuu suurkaupungin ulkopuolella, Leicesterin kaupungissa, josta nopein juna tulee Lontoon keskustaan tunnissa. 

Tutkijaa mietityttää, miten valtava digitointiprojekti saadaan onnistuneesti loppuun asti.

”Meitä on tässä kymmenkunta henkeä kahden vuoden ajan kiinni”, Ainonen sanoo.   

Projektissa on hienoa se, että sen sisältö tulee kaikkien saataville, eikä sitä piiloteta esimerkiksi maksumuurin taakse. 

”Ennen vain tutkijoiden käyttöön annetut käsikirjoitukset saadaan nyt kaikkien halukkaiden ulottuville”, Ainonen sanoo.

Projektista: 

Nettisivun ja siihen liittyvän kirjan pitäisi olla valmiina marraskuussa 2018. Useita projektissa digitoituja käsikirjoituksia pääsee ihailemaan British Libraryn lokakuussa 2018 avautuvassa Anglo-Saksien historiaa, kirjallisuutta ja kulttuuria esittelevässä näyttelyssä.

Blogin kautta voi seurata projektin edistymistä: http://blogs.bl.uk/digitisedmanuscripts