Tutkija: Poimi sellaisia kirjoja, joita algoritmi ei osaa suositella

Digitaalisuus mullistaa sen, millaisia kirjoja kirjoitetaan

Sillä on väliä, mistä kirjallisuutesi luet. Näin sanoo helsinkiläinen tutkija ja kirjailija Matti Kangaskoski. Hän ottaa esimerkiksi kuvapalvelu Instagramissa jaetun runon, jonka voisi samassa muodossa lukea myös painettuna paperilta.

”Sitä kuitenkin luetaan näytöltä eri tavalla. Eri paikoissa, eri kokoisena ja eri kontekstissa kuin sitä luettaisiin esimerkiksi kirjasta”, Kangaskoski kertoo. 

Digitaalisuuden vahva vaikutus kaikkeen, myös lukemiseen ja runouteen, innosti Kangaskosken tutkimustyön pariin kymmenisen vuotta sitten.

”Aloin tutustumaan siihen, miten internet vaikuttaa ihmisen keskittymiskykyyn ja jopa empatiaan. Aihe tuntui siihen aikaan kaukaa haetulta. Enää ei lainkaan.” 

Kangaskosken mukaan digitaalisessa ympäristössä ihmisen huomio varastetaan tunnistettavuudella ja tunteita herättämällä.

”Minua kiinnostaa se, miten kirjallisuus on esillä digitaalisilla alustoilla, kuten äänikirjapalveluissa. Näkyvyyshuipun saaminen näillä alustoilla vaikuttaa siihen, millaista kirjallisuutta tehdään ja arvostetaan. Kirjallisuuden arvot muuttuvat”, hän kertoo.

Näkyvyyshuipulla Kangaskoski tarkoittaa sovellusten tarjoamia suosituksia eli top-listoja sekä algoritmien lukijalle valitsemia ”voisit pitää myös tästä kirjasta” -ehdotuksia.

Somen selailija tai äänikirjapalvelusta lukemista etsivä ihminen halutaan koukuttaa käyttämänsä sovelluksen ääreen mahdollisimman pitkäksi aikaa. Käyttöliittymän tavoitteena on tarjota jotakin, mistä käyttäjä edellisten kirjojen perusteella varmasti pitää.

Sovellusten top-listoille mahtuu vain muutama kirja kerrallaan.

”Sen tarjotun valikoiman ulkopuolelle kannattaa katsoa. Muuten kirjallisuus, jota kohtaa, on helposti yksipuolista”, Kangaskoski sanoo.

Lukemisen löytäminen kirjakaupasta, kaverin hyllystä tai kirjastosta ovat myös keino ohittaa algoritmien ja myyntilukujen mukaan rakennetut suositukset.

”Fyysinen kirjasto on yksi paikka, jossa digitaalisten palveluiden profilointia voi välttää. Menee kirjastoon ja katsookin etsimänsä kirjan viereen. Siinä on teos, jota ei suositella lukutottumustesi mukaan, se vain sattuu olemaan siitä aakkosjärjestyksen vuoksi. Olen itse löytänyt noin paljon mielenkiintoista kirjallisuutta”, Kangaskoski vinkkaa.

Tällä hetkellä Kangaskoskella on lainassa kirjastosta noin 100 kirjaa.

”Sen verran minulla aina tavallisesti on”, hän sanoo. Rakkaus kirjastoihin syntyi jo lapsena Vaasan Suvilahden kirjastossa.

”Siellä ei tosin ollut 1990-luvun alussa tabulatuureja, mutta Vaasan pääkirjastosta niitä sai lainattua. Metallica oli silloin kova nimi.”

Kangaskosken bändejä ovat muun muassa Sata kaskelottia ja Black mödernism.

Linkkien armoilla

Kangaskosken huolena on, että digitaalinen lukeminen syö ajattelua.

”Digitaalisen lukemisen logiikka on niin taitava kaappaamaan meidän ihmisten huomion, että hitaammalle ja syvemmälle ajattelulle ei kovin helposti jää tilaa. Ja sitten sitä ei kohta enää osata kaivata tai toivoa”, Kangaskoski sanoo.

Hyperlinkittyvyys on yksi digitaalisesti lukevan ihmisen keskittymiskykyä haastava asia. Verkossa on helppo seikkailla tekstistä toiseen ja etsiä hakukoneella lisää tietoa. ”Se on tietenkin hieno asia, että tietoa on saatavilla paljon. Mutta mihinkään siitä tiedosta ei keskitytä kunnolla.”

Kangaskosken mukaan kirjastojärjestelmä on tavallaan hyperlinkittyvyyden esiaste. Kun hän aloitti Helsingissä opintonsa 2000-luvun alussa, hän toisinaan hyppi yhdestä teoksesta seuraavaan. Se oli mahdollista paikassa, jossa kirjoja oli runsaasti saatavilla.

”Menin kirjastoon, aloin lukemaan ja siitä tuli mieleen tai tekstissä mainittiin jokin toinen kirja. Pystyin vain hakemaan sen ja etenemään näin kirjasta toiseen.”

Silloin tekstistä toiseen pomppinen ei Kangaskoskea huolettanut. Digitaalisen lukemisen aikakaudella tutkija on alkanut nähdä pitkäjänteisyyden ja kärsivällisyyden aiempaa tärkeämpänä seikkana tietoa hankkiessa.

Digitaalisuus vaikuttaa lukemiseen ja näin myös kirjoittamiseen. Esimerkiksi äänikirjaksi tulossa olevaa teosta kirjoittaessa voidaan ottaa huomioon se, että kuunnellessa kielen ja ajatusten on oltava lukutahtiin ymmärrettäviä.

Romaani tulilla

Tutkimustyön lisäksi kirjailijalla on työn alla myös romaani.

”Kirjoitan lähitulevaisuuteen sijoittuvaa tarinaa, jota kutsun kosmotekniseksi romaaniksi”, Kangaskoski kertoo.

Kirja käsittelee Kangaskosken tutkimustyön tuttuja kysymyksiä, kuten sitä, miten käsitys luonnosta vaikuttaa teknologiaan sekä sitä, miten teknologinen kehitys vaikuttaa luontosuhteeseemme.

Onko Kangaskoskella kirjoittaessaan mielessä se, miten hänen tuleva kirjansa nousisi algoritmien ohjaamien lukusuositusten kärkeen?

”Siitä näkökulmasta pitää pyrkiä pysymään erossa. En halua tehdä kirjaa, joka on hetken näkyvillä ja sitten se on nopeasti käsitelty.”

 

Fakta

Matti Kangaskoski

Vuonna 1983 syntynyt kirjailija, runoilija ja kirjallisuudentutkija.

Tutkii Helsingin yliopistossa digitaalisuuden vaikutusta lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Julkaissut runoteokset Tältä sinusta nyt tuntuu (2012), Pääkalloneuvottelut (2017) ja Johdatus pimeään (2020), joka palkittiin Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnolla

Esikoisromaani Sydänmarssi julkaistiin vuonna 2014. Työstää tällä hetkellä toista romaaniaan.

Ei ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa, ja käyttää Instagramia lähinnä kitaravalmistajien ja muusikkojen seuraamiseen.