Uusi kirjastolaki näkyy jo rekrytoinnissa

Kirjastoalan töihin ei enää vaadita alan koulutusta. Muutos näkyy alan työpaikkailmoituksissa.

Vuoden alussa tullut uusi kirjastolaki muutti alan koulutusvaatimuksia. Nyt kunnat voivat palkata työntekijän kirjastoon, vaikka hänellä ei ole alan koulutusta.

Selvitimme, miten uusi tilanne näkyy työpaikkojen hakuilmoituksissa. Millaisia tehtäviä on tarjolla ja mitä hakijoilta vaaditaan? Onko alan koulutuksella enää merkitystä?

Toukokuun lopulla Kuntarekry-nimisessä palvelussa oli avoinna kymmenkunta tehtävää, joihin kuului joko kokopäiväistä tai osittaista työtä kirjastossa.

Virkailijan tehtäviä oli avoinna kolme ja kirjastoautonkuljettajan tehtäviä kaksi. Kirjastonhoitajaa etsittiin kolmessa hakuilmoituksessa. Lisäksi haussa oli projektisuunnittelijan ja kirjastotoimenjohtajan paikat.

Vaatimukset keventyneet

Uuteen lakiin on kirjoitettu väljästi, että kirjastolla pitää olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Osan pitää siis olla koulutettuja ammattilaisia ja osan ei tarvitse olla.

Tarkastelin ilmoituksia toukokuun lopulla. Lain väljentyminen näkyy sekä kirjastovirkailijan että kirjastonhoitajan hakuilmoituksissa. Vaadittavia tutkintoja ei määritellä tarkasti, vaan kelpoisuudeksi riittää soveltuva tutkinto. Ainoastaan yhdessä ilmoituksessa edellytetään kirjastoalan ammattitutkintoa. Kyseessä on kirjastoautonkuljettajan virkailijan toimi.

Muutamassa ilmoituksessa edellytetään, että hakijoilla on ”riittävä määrä” kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Kahdessa hakuilmoituksessa kirjasto- ja informaatioalan opintoja ei mainita lainkaan. Toisessa ilmoituksessa ammatillinen pätevyys lasketaan kuitenkin eduksi. Toisessa taas edellytetään työkokemusta alalta.

Opintopisteet yhä valtti 

Esimerkiksi projektisuunnittelijan ja kirjastotoimenjohtajan paikkoja hakevilta vaaditaan ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa, johon kuuluvat vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.

Kirjastotoimenjohtajan vakanssi oli tässä aineistossa ainoa, jossa vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa ja kirjasto- ja informaatioalan opintoja 60 opintopisteen laajuudelta.

Alan opintopisteet ovat siis työpaikkailmoituksessa yhä valtti, vaikka laki ei vaadikaan opintoja. Opintopisteet antavatkin edelleen konkreettisen mittapuun ”hyvälle perehtyneisyydelle” kirjastojen tehtäviin ja toimintaan, jota kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan.

Monipuolisuutta vaaditaan

Tarkastelin lähemmin yhtä ilmoitusta ja seurasin, miten rekrytointi eteni. Kyseessä oli taide- ja kirjastovirkailijan toimi Kauhavalla. Työntekijän tehtäviin kuului ilmoituksen perusteella kaupungin galleria- ja museotoiminnan suunnittelua ja toteuttamista, näyttelyjä ja tapahtumia ja myös asiakaspalvelutehtäviä kirjastossa, sote- ja kouluyhteistyötä, viestintää ja kirjaston tukitehtäviä.

Hakuilmoitus kuului näin:

”Taide- ja kirjastovirkailijan työaika jakautuu puoliksi kirjastotoimen ja kulttuuritoimen kesken. Oleellisin työtehtävä on vastata Kauhavan pääkirjaston yhteyteen avattavasta taidegalleriasta. Pääkirjaston yhteydessä on myös museo, ja jatkossa koko rakennusta on tarkoitus kehittää yhä avoimemmaksi kulttuuritaloksi. Taide- ja kirjastovirkailijan tehtävä on olla tämän kulttuuritalon työntekijä. Kirjastossa tehtävät painottuvat tapahtumatuotantoon.”

Ja näin valinnasta myöhemmin kerrottiin:

”Pääpaino valinnassa on kyky hallinnoida tulevaa taidegalleriaa. Toimi on uusi, ja sen sisältöä ja tehtäviä pystytään muokkaamaan työntekijän osaamisen ja koulutuksen pohjalta. Työtä haki usea monipuolista koulutustaustaa ja työhistoriaa omaava hakija. Saimme valittua toimeen sopivan työntekijän. Filosofian ja taiteen maisteri Päivi Karjalainen aloitti työssä heinäkuussa”, kertoo Kauhavan kirjastotoimenjohtaja Taneli Kolppanen.

Työntekijän ensivaikutelmat:

”Taide- ja kirjastovirkailijan tehtävä sisältää uuden Puukko- ja tekstiilimuseon yhteyteen valmistuvan taidegallerian hoitamisen. Vaihtuvat taidenäyttelyt, taidekasvatustoiminta, erilaisten taidetapahtumien ja mediakasvatusprojektin suunnittelu ja toteutus ovat työtäni.  Lähikirjastojen taidenäyttelytilojen hoito kuuluu myös työnkuvaan.  Kirjastotyön käytänteet ovat tulleet tutuksi ensimmäisinä viikkoina. Syksyllä on tulossa Lasten satupäivä, lukupiirejä ja käsityökerho, joten mielenkiinnolla odotankin koulujen alkamista ja muun toiminnan käynnistymistä”, Päivi Karjalainen kertoo.

Rekrytoinnin muutoksen suuntaa voi vasta arvailla. Uusi kirjastolaki on muutoksen ajurina vain yksi asia. Mediaympäristön ja teknologian muutos, asiakkaiden ajankäytön ja harrastusten sekä kuntakentän toiminnan muutokset vaikuttavat myös siihen, miten ja ketä palkataan.

Kauhavan kaltaisten yhteisvakanssien anti on sekä voimavarojen tehokkaassa käytössä että osaamisen leviämisessä. Hyvästä kirjastoammatillisesta osaamisesta saadaan vaikuttavaa, kun osaaminen näkyy ja kuuluu myös kirjaston ulkopuolella.