Katriina Tuomisto kokee olevansa kirjastonsa kasvot. Se tuo paljon vastuuta.
Kirjastonhoitaja Katriina Tuomisto on työskennellyt yksin Viljakkalan kirjastossa Ylöjärvellä vuodesta 2013 alkaen. Hämeenkyrössä asuva Tuomisto tulee töihin pari tuntia ennen kuin kirjasto aukeaa. Hän lukee postit, vastaa niihin ja laittaa varattuja kirjoja lähtövalmiiksi – sekä pitää työpäivänsä ainoan kunnon tauon. Kun hänelle myöhemmin tulee nälkä, hän jättää soittokellon esille ruokailun ajaksi.
”Muutenkin kuulostelen, onko jollain asiaa. Yleensä asiakas ei soita kelloa, vaan yskäisee huomiota halutessaan.”
Kun Katriina Tuomisto aloitti työt Viljakkalan kirjastossa vuonna 2008, työntekijöitä oli kaksi. Tuomisto oli kirjastovirkailija ja opiskeli informaatiotutkimusta tullakseen kirjastonhoitajaksi. Kun työpari lähti toiseen työhön, paikkaa ei täytetty.
Kirjastonhoitajaksi valmistunut Tuomisto ryhtyi vastaamaan kirjastosta yksin. Hän tuntee olevansa kirjaston kasvot. Kirjasto on väistämättä hänen näköisensä.
Itsenäisiä päätöksiä
Haasteellista yksin työskentelyssä on se, että lähes kaikesta kirjaston arkeen liittyvästä pitää päättää itse. Tuomisto valitsee tilattavat kirjat ja päättää, mitkä kirjoista poistetaan kokoelmasta. Kokoelmassa on kerrallaan 16 000 nidettä.
”Kirjoja tilatessa pitää tuntea asiakkaiden kiinnostukset, mutta samalla asiakkaat pitää osata yllättää.”
Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärven kaupunkiin vuonna 2007. Kirjasto sai tilat entisestä kunnantalosta. Naapurissa on maitotila. Kirjaston pääovesta sisälle tultaessa vasemmalla on tilava huone, jossa on suurin osa lainattavista kirjoista sekä sohvia ja pöytiä.
Oikealla on lainaus- ja palautustiski ja tilat lehtien lukemiselle ja tietokoneen käytölle. Tuomisto suunnittelee paitsi kokoelman, myös kirjaston järjestyksen.
Välillä häntä mietityttää, onko paikka toimiva muille kuin hänelle itselleen.
”Otan kaikenlaisen palautteen kiitollisena vastaan.” Yläkerrassa on tila, jossa esimerkiksi paikalliset yhdistykset voivat kokoontua.
Tuomistolla on intoa löytää tiloille lisää käyttäjiä. Hän on kiinnittänyt yhden kirjahyllyn päätyyn ilmoituksen, joka kannustaa kävijöitä perustamaan lukupiirejä kirjastolle.
Tuuraajat vähissä
Ylöjärvellä on kolme kirjastoa ja kirjastoauto. Ennen kuin Tuomisto jäi yksin töihin Viljakkalan kirjastoon hän työskenteli puoli vuotta pääkirjasto Leijassa. Sieltä sai hyviä vinkkejä Viljakkalaan.
”Muistelen lämmöllä sitä, että sain tehdä töitä mukavien työkavereiden kanssa.”
Yksin työskennellessään Tuomisto soittaa mielellään Kurun kirjastoon.
”Vaikkei akuuttia asiaa olisikaan, puhuttavaa riittää, koska meillä on samantyyppiset toimintaympäristöt.”
Viljakkalan kirjastossa työhön kuuluu kaupungin kiinteistöjen avainten hallinta ja liikuntapalveluiden tuotteiden myynti, kuten kuntosalikorttien lataaminen. Ylöjärvellä on muutama henkilö, jotka voivat tuurata monipuolisessa työssä.
”Jos ei ole perehtynyt tehtäviin, ei voi tuurata minua.”
Jos Tuomiston poissaolo on yllättävä, eikä osaavaa tuuraajaa ole, kirjasto pitää laittaa kiinni. Sellaisessa tilanteessa huono omatunto uhkaa hiipiä Tuomiston mieleen.
”Puhun varmaan kaikkien yksin työskentelevien puolesta, kun sanon, että sairastuminen voi aiheuttaa huonoa omaatuntoa. Silti meidän pitää kipeänä malttaa jäädä kotiin.”
Entisessä kunnantalossa sijaitsevaan Viljakkalan kirjastoon on esteetön pääsy.
Juttuseuraa asiakkaista
Korona-aikana kirjastossa saattaa käydä vain kymmenen asiakasta päivässä. Usein he vain piipahtavat hakemassa varaamansa aineiston. Kun avuntarpeita tulee, Tuomisto haluaisi paneutua niihin kunnolla. Ainoana kirjastonhoitajana perusteellinen auttaminen ei aina ole mahdollista.
”Voi olla hiljainen tunti. Sitten asiakkaita tulee sisään yhtä aikaa ja puhelin alkaa soida.” Toisinaan kirjastonhoitajalla on hoppu, mutta yhteisten vuosien myötä hänestä on tullut paikallisille läheinen. He tuntevat Katriinan tuttavallisesti Katina. Myös kesämökkiläisten jälleennäkemiset keväällä ovat iloisia hetkiä.
”He ovat kuin muuttolintuja”, Tuomisto sanoo. Kaikkiaan Tuomisto saa asiakkailta valtavasti energiaa.
”Kiitos tulee onneksi usein juuri silloin, kun työ tuntuu vaikealta.”
Tuomisto on iloinen siitä, että kirjastolla toimii jo yksi lukupiiri. Ryhmässä tykätään lukea lyhyitä tekstejä, kuten novelleja ja runoja. Tuomisto auttaa lukupiiriläisiä valitsemaan käsiteltäviä tekstejä, ja ryhmäläiset kokoontuvat omatoimisesti.
Lukuinnon herättelijä
”Yksin työskentelyn haasteisiin kuuluu ajankäyttö. Se, miten kaiken ehtii tehdä”,
Tuomisto toteaa. Se, että työn saa aikatauluttaa itse, on hänelle mieluista. Koululuokkia Tuomisto ottaa vastaan mielellään esimerkiksi keskiviikkoiltapäivisin. Silloin kirjasto menee puolilta päivin kiinni muilta asiakkailta. Oppilaiden tullessa kirjastoon kirjastonhoitaja opastaa heitä kirjaston käytössä. Lisäksi hän auttaa jokaista löytämään mieluisaa lukemista.
”Lukutaidon heikkenemisestä puhutaan paljon. Minä haluan edistää sitä, että ihmiset ottavat kirjan käteen. Työni ytimessä on yhdistää kirja ja ihminen.”
Vaikka yksinolossa on haasteensa, Katriina Tuomisto on tyytyväinen siitä, että hän on saanut työskennellä pitkään samassa kirjastossa. Hän jatkaa mielellään työtä Viljakkalassa. Samalla hän kouluttautuu ja seuraa kirjastoalan ajankohtaisia asioita. Tuomisto suhtautuu mahdollisiin muutoksiin urallaan avoimin mielin.
”Välillä mietin, pitäisikö jonkun muun näkyä Viljakkalan kirjaston kasvoina, katsoa paikkaa uusin silmin ja tehdä huomioita. Toivon, että olen vienyt kirjastoa oikeaan suuntaan.”
