Yritykset pyörittävät kirjastoja Ruotsissa

Pian kaksi yritystä hoitaa kirjastoja Tukholman lähistöllä. Toistakymmentä kuntaa harkitsee kirjastojen yksityistämistä.

 

Ruotsista kuuluu kummia. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallimaa on nyt edelläkävijä kunnallisen kirjastotoiminnan yksityistämisessä.

Ensi vuoden alusta Tukholman kyljessä sijaitseva Nackan kunta hoitaa kirjastoja kahden yrityksen voimin.

Osuuskunnasta yritykseksi

Nackan kunnassa on jo vuosien ajan totuttu siihen, että yritys pyörittää kirjastoa. Kaikki alkoi siitä, kun kunnan kirjaston henkilökunta sai idean. Henkilökunta perusti vuonna 2008 osuuskunnan ja ryhtyi kunnan luvalla pyörittämään yhtä kirjastoa. Osuuskunnan nimeksi tuli Dieselverkstad.

Kunnan tilintarkastajat huomauttivat siitä, että osuuskunta hoitaa kirjastoja. Sen takia kunta päätti kilpailuttaa kirjastojen ylläpitämisen.  Kilpailutuksesta puhkesi poliittinen riita ja päätöksestä tehtiin kanteita ja valituksia. Lopulta Dieselverkstad muutettiin osakeyhtiöksi ja sen hoidettavaksi annettiin kolme Nackan kirjastoa.

Sen jälkeen Nackan kunnan kirjastopalveluja on hoitanut kaksi eri toimijaa: yksityinen yritys ja kunnallinen kirjasto. Molemmat ovat pyörittäneet kolmea kirjastoa.

Viime vuonna tilanne muuttui taas, kun kirjastopalveluista tehtiin kilpailutus tuleviksi vuosiksi.

Kunnankirjasto hävisi kilpailutuksen. Sen voittivat kaksi yritystä: Dieselverkstaden Bibliotek AB ja Axiell Services AB. Päätöksestä valitettiin, mutta lopullinen sopimus saatiin allekirjoitettua viime toukokuussa.

Vain pieniä eroja

Epäonnistuiko kunnallinen kirjasto työssään? Ei. Ulkopuolinen tutkimuslaitos Public Partner teki vertailun yksityisen ja kunnan pyörittämästä kirjastoista. Esimerkiksi asiakastyytyväisyydessä ja kokoelmissa oli vain pieniä eroja yksityisen ja kunnan välillä.

Kunnallisen kirjaston rahoitus on ollut viime vuosina hieman vähäisempää, koska kaikilta osin kirjasto ei saavuttanut niitä tavoitteita, jotka olivat rahoituksen pohjana.

Yksityinen kirjasto on voinut ottaa maksua esimerkiksi kirjailijavierailuista ja joistakin lastenohjelmista. Kunnallinen kirjasto ei ole voinut tehdä niin. Summat ovat kuitenkin pieniä. Tärkeämpää on kunnan halu siirtää toimintaa yksityisille yrityksille.

Nackan kunnankirjaston työntekijät olivat haluttomia kommentoimaan tilannetta. He arvelivat, että suurin osa henkilökunnasta siirtyy Axiellin palvelukseen. Sopimus ja sopimusehdot ovat  vielä auki. Ei siis tiedetä, miten työntekijöiden työehdot muuttuvat, kun he siirtyvät julkiselta yksityiselle puolelle.

Talous mielessä

Margareta Swanelid on yksi Dieselverkstadin osuuskunnan ja yrityksen perustajista. Hän kertoo, että kirjaston henkilökunta halusi kokeilla erilaista tapaa hoitaa kirjastoa. Nacka on yritysmyönteinen ja poliittisesti oikealle suuntautunut kunta. Swanelid sanoo, että he eivät ole oikeistopuolueen lippulaiva.

 ”Me vain halusimme kokeilla ja luoda vähän erilaisen kirjaston, joka suuntautuu tulevaisuuteen.”

Dieselverkstad rekrytoi työntekijöitä, joilla ei ollut muodollista kirjastokoulutusta, kuten esimerkiksi vapaa-ajan ohjaajia ja mediaosaajia. Henkilökunnassa on myös tasaisempi sukupuolijakautuma kuin kirjastossa ehkä yleensä on. Puolet henkilökunnasta on miehiä ja puolet naisia.

Swanelid on itse taustaltaan vapaa-ajan ohjaaja, joka tuli aikoinaan kirjastoon töihin auttamaan nuorisotyössä. Hän kutsuu itseään kirjastoyrittäjäksi. Dieselverkstadin vetämissä kirjastoissa ei ole johtajia ja pyrkimys on, että kaikki tekevät kaikkea.

Margareta Swanelid.

Dieselverkstadin perusti viisi henkilöä. Nyt kolmea kirjastoa on hoitamassa 20 vakituisesti palkattua työntekijää. Työehdot ovat Swanelidin mukaan ainakin yhtä hyvät ellei paremmat kuin kunnallisella puolella.

”Kenenkään kuukausipalkka ei taida olla alle 30.000 kruunua (2840 euroa). Meillä on pidemmät lomat, seitsemän viikkoa, ja seitsemän tunnin työpäivä”, Swanelid sanoo.

”Aluksi kunnalliselta puolelta siirtyneillä työntekijöillä oli vaikeuksia ajatella liiketaloudellisesti. Mehän joudumme koko ajan ottamaan talouden huomioon. Jos joku on esimerkiksi jäämässä äitiyslomalle, täytyy miettiä, tarvitaanko sijaista.”

”Ehkä huonona puolena voisi mainita, että talouden on aina pysyttävä kurissa. Meidän on tehtävä voittoa tai korkeintaan nollatulos. Talous ei voi olla tappiolla.”

Kilpailu tuo jännitystä

Nackan kunnan kulttuurilautakunnan puheenjohtaja ja keskustapuolueen jäsen Hans Peters on tyytyväinen kirjastokilpailutukseen. Hänen mielestään yksityisesti hoidettu kirjasto on toiminut hyvin. Kahden yksityisen toimijan tarjonta sopii hyvin kunnan politiikkaan.

”Nackan kunnan politiikka perustuu kahteen pylvääseen, on kilpailu ja kontrolli. Me emme halunneet antaa kenellekään monopolia. On jännittävää nähdä, mitä yritykset tarjoavat”.

Peters korostaa, että tarkoitus ei ollut säästää, vaan kehittää toimintaa. Hän toteaa, että kunnalla on oikeus irtisanoa sopimus, jos taloudellisia tai asiakastyytyväisyyteen liittyviä tavoitteita ei saavuteta.

Vasemmisto älähti

Yritysvetoiset kirjastot herättävät keskustelua. Nackassa ympäristöpuolue Miljöpartiet huomautti, että pelkkä kilpailutus maksoi kunnalle 300 000 kruunua. Miljöpartiet ja vasemmistopuolueet ovat kertoneet vastustavansa päätöstä siirtää kirjastotoiminta kokonaan pois kunnalta.

Ruotsin kirjastoseura ei ole ottanut kantaa yksityistämisiin, mutta seura haluaa nostaa esiin ei-toivottavat kehityssuunnat. Seuran mukaan yksityinen yritys ei ehkä pysty samalla tavalla vastaamaan kirjastojen yhteiskunnalliseen tehtävään kuin julkiset kirjastot.

Ruotsissa on syksyllä eduskuntavaalit. Vasemmistopuolue Vänsterpartiet nostaa vaaliohjelmassaan esiin kirjastojen yksityistämisen ja ilmoittaa haluavansa lain kirjastojen yksityistämistä vastaan.

Axiellista tulee uusi kirjaston ylläpitäjä Ruotsissa ja yrittäjä Nackan kirjastokentällä. Axiellista todetaan, että yritys etsii koko ajan mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa.

Tarkoitus on päästä jopa globaaleille markkinoille skaalautuvilla kirjastopalveluilla. Axiell haluaa kehittää ja johtaa ruotsalaisten kirjastojen kehitystä. Toiminnan painopistettä halutaan siirtää aineiston saatavuudesta aineiston välittämiseen.

Nyt Axiell panostaa Nackaan. Yritys on periaatteessa kiinnostunut myös Suomeen laajentamisesta, mutta yhtiöstä kerrotaan, että tänä vuonna asiaa ei ajeta aktiivisesti.

Tulevatko muut perässä?

Nacka on ensimmäinen kunta Ruotsissa, jossa koko kirjastotoimi on annettu yksityisten hoidettavaksi. Se ei ehkä jää ainoaksi. Ruotin kirjastoseuran julkaiseman Biblioteksbladet kysyi kunnilta viime vuonna aikovatko ne ulkoistaa jonkun osan kirjaston palveluista kolmen vuoden sisällä.  18 kuntaa vastasi ehkä. Nackan lisäksi kaksi muuta kuntaa vastasi, että kyllä ulkoisestaan.

Kovin runsasta julkista keskustelua ei kirjaston yksityistäminen ole Ruotsin valtakunnallisissa tiedotusvälineissä herättänyt. Asiasta uutisoi päätöksen jälkeen viime vuonna Ruotsin YLE eli SVT, Sveriges Television.

Eniten keskustelua on herätellyt lehdessään ja verkkosivuilla sosialistinen kirjastoyhdistys BiS, Bibliotek i Samhälle.

Sanomalehti Dala-Demokraten piti yksityistämistä huonona ideana, eikä Ruotsin kirjailijaliittokaan ole kehityksestä ilahtunut.

Liitto pelkää kirjastojen tasoerojen kasvavan ja sananvapauden vaarantuvan. Liiton mukaan on omituista, että yritys, jolla on kirjastomarkkinoilla monopoliasema, voi vastata kolmen kirjaston hoitamisesta.