Mikä on kirjastojärjestelmien tilanne Suomessa tällä hetkellä?

Yleisten kirjastojen järjestelmät olivat pitkään täysin kotimaista tuotantoa. Tilanne on muuttunut.

Suomen yleisten kirjastojen järjestelmämaisema on runsas: meillä on poistuvia kirjastojärjestelmiä (Origo ja PallasPro) ja uusia järjestelmiä (kuten Aurora, Koha, Mikromarc, Sierra). Viime aikojen kiinnostavia pelinavauksia ovat Vaasan Mikromarc ja Vaara-kirjastojen Koha. Verkkokirjastopuolella Arena ja CS Library edustavat uuden sukupolven asiakaskäyttöliittymiä. Finna-hakutyökalu on otettu beta-käyttöön Vaskissa. Tässä jutussa käyn läpi yleisten kirjastojen järjestelmätilannetta. Juttuun olen haastatellut yleisten kirjastojen edustajia ja muutamia järjestelmä- ja laitetoimittajia.

Yleisten kirjastojen osalta Axiellilla on suurin markkinaosuus. Sen tukemia järjestelmiä käyttää yli 300 asiakasta, joista suurin osa on pieniä tai keskisuuria yleisiä kirjastoja. Näistä asiakkaista yli 150 käyttää Aurora-kirjastojärjestelmää ja seuraavaksi suurin asiakasryhmä ovat Arena-verkkokirjastoa käyttävät kirjastot.

Open Library Solutions on Axiellin selkein haastaja ja sen tarjoamaa Mikromarc-kirjastojärjestelmää käyttäviä asiakkaita on Suomessa yksi. Yrityksen CS Library -verkkokirjastojärjestelmä on käytössä Suomessa 5 kirjastossa.

Viime vuosina järjestelmätoimittajat ovat tehneet runsaasti yrityskauppoja. Maailmalla Axiell on tehnyt yrityskauppoja, esimerkiksi Adlib- ja Salego Design -yritysostot 2013. Ostot vahvistivat Axiellin museo- ja arkistopuolta ja asemaa Skandinavian ulkopuolella. Lisäksi Axiell ja PubLit Sweden muodostivat Atingo-nimisen yrityksen, joka kehittää sähkökirjojen lainauspalveluja kirjastoille. Axiell on myös organisoinut toimintaansa uusiksi. Keväällä 2014 Axiell Group korvasi maaorganisaatiot kolmella liiketoiminta-alueella, jotka ovat yleiset kirjastot (Public Library), arkistot ja museot (Archives and Museums) sekä koulutus ja media (Education & Media). Suurin osa kirjastoasiakkaista ovat Suomessa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa. Arkisto- ja museoasiakkaita on Euroopan lisäksi mm. Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Koulutus ja media -asiakkaat ovat pääasiassa Ruotsissa.

 

Innovative Interfaces kasvoi puolestaan yrityskauppojensa jälkeen kansainvälisellä tasolla yhdeksi alan suurimmista yrityksistä: vuonna 2014 se osti Polaris Library Systemsin ja VTLS:n.

 

Yleisten kirjastojen järjestelmät olivat pitkään täysin kotimaista tuotantoa, mutta tilanne on muuttunut: Arenan ja CS Libraryn kehitystyö tapahtuu pääosin Suomen ulkopuolella. Mikromarcia kehitetään Norjassa, ja kaupallisista kirjastojärjestelmistä Auroran ja PrettyBit Softwaren PrettyLibin kehitystyö on Suomessa.

Onko kansainvälisyys ongelma? Yhteistä kansainvälisille järjestelmätuotteille tuntuu olevan kirjaston näkökulmasta kehitystyön hitaus. Tarpeita määrittelee isompi joukko asiakkaita omine toimintakulttuureineen. Kehitettävissä ominaisuuksissa voivat priorisoitua ominaisuudet, jotka eivät ole suomalaisille kirjastoille tärkeitä. Kansainvälisyys voi olla myös vahvuus: Sierraa kehittävä Innovative Interfaces on yrityskauppojensa jälkeen alan suurimpia toimijoita. Sen kehittäjäresurssit ovat vahvat ja asiakaskunta laaja.

Kaupallisten toimijoiden roolit ovat mielenkiintoisessa muutoksessa: järjestelmätoimittaja voi olla laitetoimittaja ja päinvastoin. Esimerkiksi Axiell on siirtynyt laitetoimittajan rooliin tarjotessaan omatoimikirjastotuotteitaan ja laitetoimittajana toiminut Mikro-Väylä on tuottanut kirjastodataa hyödyntävän Android-sovelluksen.

Kirjastojen käyttämät järjestelmät ja palvelut voivat tulla usealta toimittajalta: verkkokirjasto voi olla eri toimittajan tuote kuin kirjastojärjestelmä ja päinvastoin. Tietokannassa olevat rikasteet (esimerkiksi kansikuvat ja kuvaus) voivat tulla eri aineistotoimittajilta.


Kirjastojärjestelmät

Kirjastojärjestelmien levinneisyys Suomessa on hyvä: lähes jokaisessa kirjastossa on kirjastojärjestelmä. Tämä on vahvuus kun kehitetään valtakunnallisia palveluja.

Poistuvien järjestelmien vanhentunut tai epävakaa tekniikka nostavat painetta järjestelmävaihtoon, mutta vaikka näissä järjestelmissä on ajan tuomia ongelmia, ne saavat kiitosta. Kirjastolaiset kokevat ne helppokäyttöisiksi ja hankinta- ja luettelointiominaisuuksiltaan jopa erinomaisiksi.

Näiden järjestelmien kehittämisen lopettaminen on koettu epäreiluksi. Näin varsinkin niissä tapauksissa, joissa järjestelmä oli vasta hankittu ja kehittäminen lopetettu pian käyttöönoton jälkeen. Kirjastot eivät kokeneet tulleensa kuunnelluiksi näissä tilanteissa.

Järjestelmänvaihtajalle tilanne on suotuisa: on mistä valita, löytyy vaihtokokemuksia ja tuoreita vaatimusmäärittelyjä oman määrittelytyön tueksi. Kirjastojen kokemusten mukaan uudet järjestelmät suoriutuvat perinteisistä tehtävistä.

Koha on ensimmäinen avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä, joka on otettu käyttöön meikäläisessä kirjastokimpassa. Kirjasto vastaa itse ylläpidosta. Kansainvälisesti Kohan kehittäminen on ollut kirjaston itsensä tekemää tai kirjaston muualta ostamaa. Tavoitteena Koha-yhteisössä on organisoitua tiiviimmin kansainvälisellä tasolla. Käyttäjäyhteisö on luomassa rahastoa, joka hallinnoi kehityksen suuntaa ja laadunvalvontaa (testaus, dokumentointi, hyväksymisprosessi).

Vaara-kirjastoissa Kohan käyttö on vakiintunut ja ylläpito on osoittautunut helpommaksi kuin etukäteen arvioitiin. Asiat ovat sujuneet kuten suunniteltiin.

Joensuun tavoitteena on pohjoismainen yhteistyö, johon potentiaalinen kumppani on Norjassa. Oslon kaupunginkirjasto ottaa Kohan käyttöön vuonna 2018. Oslon suunnitelmissa on siirtyä samalla tietueiden osalta RDF-muotoon perinteisen MARCin lisäksi. Projektin ICT-osion budjetti on 73 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 9,1 miljoonaa euroa. Budjetti on iso, mutta täytyy huomioida, että Kohan käyttöönotto on vain yksi osa Oslon uuden pääkirjaston rakentamisprojektia ja siihen kuuluvaa ICT-osiota. Tässä osiossa tehdään paljon muutakin Kohan käyttöönoton lisäksi. Oslon kaupunginkirjaston edustajan mukaan tässä vaiheessa hanketta pelkän Kohan käyttöönotolle on mahdotonta sanoa tarkkaa summaa.

Suomessa on haettu rahoitusta Kohti Kohaa -hankkeelle, jossa mukana ovat Lumme-, Kyyti-, OUTI-, Lapin ja Vaski-kirjastot. Tavoitteena on luoda Koha-yhteisölle hallintamalli, lisätä Koha-osaamista yhteistyökirjastoissa ja selvittää kustannusten jakomallia. Tämän hetkisten laskelmien mukaan Koha ei tule käytössä olevia järjestelmiä kalliimmaksi.

Hankkeessa luodaan vaatimusmäärittelyjen kautta yhteinen käsitys, mitä Kohalta edellytetään. Kaikkea ei saa ja yhteistyökumppanien on priorisoitava vaatimuksia. Tämä on työlästä, mutta sen uskotaan helpottavan käyttöönottoa. Vaatimusmäärittelyt ovat lisänneet myös itseymmärrystä: kirjastoilla voi olla erilaisista työkulttuureista kumpuavat erilaiset näkemykset siitä, mikä on tärkeää.

Kaikkien yhteistyökumppaneiden osalta ei ole täysin varmaa, otetaanko Koha käyttöön. Tämä riippuu siitä, vastaako Koha kirjastojen tarpeisiin ja ovatko kirjastot tarvittaessa valmiit muuttamaan toimintatapojaan.

Kaupalliselle palveluntarjoajalle voisi olla Suomessa Koha-markkinoita tarjolla. Joensuu arvioi markkinoille tulevan tukipalveluja tarjoavan toimijan. Tulijoita voisi olla esimerkiksi Ranskasta, jossa Koha-markkinat ovat täynnä. Maassa on kolme Koha-tukipalveluja tarjoavaa yritystä, ja uusia markkina-alueita haetaan.


Verkkokirjastot

Tiedonhaku ja asiakastiedot ovat verkkokirjaston ydintä. Osin asiat toimivat, mutta käytettävyysongelmia järjestelmistä löytyy. Helppojen ja samalla monipuolisten palvelujen rakentaminen on haastavaa, kun asiakaspohja on laaja.

Järkevä toteutustapa esimerkiksi verkkokirjaston käyttäjätunnuksille hakee muotoaan: Arenassa ja CS Libraryssa kahden tunnuksen (kirjastokortti + verkkokirjastotunnus) käyttö on osoittautunut monimutkaiseksi asiakkaille. Verkkopalvelun hitaus on toinen murheenkryyni. Verkkokirjasto rakentuu useasta erillisestä palvelusta, joten tehokasta tekniikkaa vaaditaan muiltakin kuin verkkokirjaston toimittajalta. Esimerkiksi kansikuvat ja muut rikasteet voivat tulla aineistotoimittajilta, jolloin myös näiden tekniikan pitää toimia nopeasti.

Verkkokirjastojen hakutoimintoja haastaa Kansalliskirjaston Finna-palvelu, jonka vastaanotto on ollut suopea. Taustalla on avoimen lähdekoodin VuFind-hakukone. Finnan yhden luukun periaate ja usean palvelun käyttö yhdellä kirjautumisella saavat kiitosta. Vaskin Finna-pilotti on julkaistu beta-versiona asiakkaiden testattavaksi vuoden 2015 alussa.

Vaski, Kirjastot.fi ja Kansalliskirjasto selvittävät myös julkaisujärjestelmäratkaisuja. Tarve selvitykselle syntyi, koska Finna on hakuliittymä eikä tarjoa julkaisujärjestelmää. Näitä ratkaisuja on tarkoitus kehittää syksyn 2015 aikana ja testata, miten hyödynnetään sisältöjä muista palveluista kuten Kirjasammosta. Tavoitteena on palvelun virallinen käyttöönotto 1.1.2016.

Selvityksen tavoitteena on monistettava, Kansalliskirjaston ylläpitämä verkkokirjasto. Paikallisen Finnan hakutulosta voidaan rikastaa muun muassa Finnan kansallisen näkymän hakutuloksilla.

Teossuositteluja tarjoaa useampi kirjasto, esimerkiksi HelMet, Kuopio, PIKI ja Vaski. Tämä on antanut uusia mahdollisuuksia avata kokoelmia. Koordinaation paikka tässä on: suositteluja tuotetaan nyt hajautetusti eri verkkokirjastoihin ja valtakunnallisiin palveluihin. Paikallisissa verkkokirjastoissa on tehty sisältöjä, joita ei valtakunnallisissa palveluissa ole esimerkiksi tietokirjallisuus. Tämä on kokonaisarkkitehtuurikysymys koko yleisten kirjastojen tasolla: pitäisikö olla keskitetty varanto suositteluille ja tekniikka suosittelujen hyödyntämiseen eri palveluissa.


Elektroniset aineistot

Kirjastojärjestelmille ja verkkokirjastoille kirjastojen painettu aineisto on niiden ominta aineistoa. Elektroninen aineisto on monella tapaa omanlaatuistaan. Se on useimmiten käytettävissä palveluntarjoajan palvelimilta. Kirjastot eivät omista aineistoja pysyvästi vaan ostavat määräaikaisen käyttöoikeuden. Järjestelmätoimittajan näkökulmasta sähköiset aineistot ovat kokonaisuudessaan haastava asia: ilmassa on epävarmuutta, miten homma toimii, mitä maksaa, mistä saa ja mihin integroidaan.

Tärkeää kirjastojen kannalta on se, mihin suuntaan e-kirjojen käyttö sekä yhteistyö kirjastojärjestelmätoimittajien ja e-kirjatoimittajien kesken kehittyy. Kehitystyössä paljon riippuu siitä, millaiset rajapinnat aineistotoimittaja tarjoaa ja mitä se antaa aineistollaan tehdä.

E-aineistojen osalta valtakunnalliset ratkaisut ovat fiksuja, koska yksinäisen kirjaston on hankala neuvotella kaupallisten toimijoiden kanssa. Yleisten kirjastojen konsortio on järjestänyt e-aineistojen sopimus- ja hankintakuvioita. Yleisten kirjastojen konsortion ohjausryhmä puolestaan pitää tärkeänä, että Suomessa tavoitellaan yhteistä e-aineistokokoelmaa. Kirjastot.fin e-kirjastopalvelu tarjoaa puolestaan yhteistä käyttöliittymää, mutta ongelmalliseksi muodostuu se, että eri kirjastot tarjoavat erilaista aineistoa.

Joitain e-aineistoihin kohdistuvia toiveita on herännyt: on hyvä, jos tarjottujen aineistojen sisältö on suhteessa väestöpohjaan. Esimerkiksi alueittain vaihtelee, mitä kieliä kullakin alueella puhutaan. Järkevät hintatasot ja hinnoittelun avoimuus nousevat nekin tärkeiksi.


Ongelmia ja haasteita

Oli järjestelmä suljettua tai avointa lähdekoodia, rajapinnat ovat strategisen tärkeitä. Monipuoliset ja dokumentoidut rajapinnat mahdollistavat integraatiot muun muassa valtakunnallisiin palveluihin tai kunnan laskutus- ja kassajärjestelmiin.

Varsinkin avoin data -suuntaus haastaa järjestelmiä. Rajapintojen avaaminen sovelluskehittäjien käyttöön antaisi uudenlaisia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle. Kirjasto voi myös ostaa toimintoja muualta kuin järjestelmätoimittajalta, mikäli rajapinnat sen mahdollistavat. Yksittäisestä kirjastojärjestelmästä ei välttämättä tarvitse avata metatietoja avoimena datana. Avaus on mahdollista keskitetysti Finnan kautta.

Kirjastoille tärkeimpiä ja tutuimpia rajapintoja ovat olleet automaattirajapinnat, jotka ovat mahdollistaneet automaattien käytön ilman kirjastojärjestelmäkohtaista sovittamista. Automaation rakentamista on helpottanut sekin, että pääosin kirjastojärjestelmät tukevat SIP2-protokollaa sellaisella tasolla, joka riittää lainaus- ja palautusautomaattien perustoiminnoille. Ongelmat automaattirajapintojen osalta ovat hinnoittelu ja SIP2-protokollan tuki.

Rajapintakustannukset eivät ole kaikkien järjestelmien ongelma, mutta osalla järjestelmistä uudet SIP2-rajapinnat ovat kirjastoille hintavia. Liian kovat liitäntämaksut ovat vaikeasti perusteltavissa ja estävät monipuolisemman automatisaation.

SIP2:n edeltäjä SIP1-protokolla julkaistiin 1994. Parannettu versio, SIP2, julkaistiin neljä vuotta myöhemmin. 20 vuotta protokollan julkaisun jälkeen tiedossa ei ole, tukeeko yksikään kirjastojärjestelmä puhtaasti ja kattavasti SIP2-protokollaa. Useita ominaisuuksia on jätetty pois, eivätkä viestiparien kentät sisällä kaikkea hyödynnettävää tietoa tai kenttä puuttuu kokonaan. Kirjastojen ja laitetoimittajien näkökulmasta selvintä olisi, että SIP2-protokollaa tuettaisiin täydellisesti. Toisaalta valmisteilla ovat SIP3- ja NCIP-protokollat

Kohassa houkuttelevia tekijöitä ovat nimenomaan järjestelmän avoimuus ja kehittämisen saaminen kirjaston omiin käsiin. Tämä oli syynä Kohan valinnalle Oslossa: järjestelmä tarjoaa valmiita rajapintoja kirjaston käyttöön ja järjestelmän sisältämä data on kirjaston käytössä. Kohan etuna Suomessa on muun muassa se, että järjestelmän tilastot saadaan jatkossa suoraan valtakunnalliseen tilastotietokantaan ja lainausdata raportointipalveluun.

Auroran osalta rajapintatilanne on siirtynyt uuteen vaiheeseen: Finnan ja Melindan myötä verkkopalvelu- ja haravointirajapintoja otetaan Aurorassa käyttöön. Onko kirjastoilla osaamista datan hyödyntämiseen uusilla välineillä? Miten saadaan kaikki mahdollinen irti rajapinnoista sitten, kun ne saadaan käyttöön? Kirjastojen pitäisi ideoida jatkojalostus- ja analysointimahdollisuuksia.

Räätälöinti on dilemma: järjestelmän sovittaminen kirjastojen tai kirjastokimppojen tarpeisiin on periaatteessa hyvä asia. Järjestelmiä räätälöimällä, eli luomalla ratkaisuja tiettyjen kirjastojen tarpeisiin, saadaan jotain ongelmia ratkottua, mutta mahdollisesti uusia ongelmia luotua. Kun nokka saadaan irti, tarttuu pyrstö kiinni. Räätälöinti lisää ylläpidon haastetta ja vaikeuttaa yhteisten palvelujen rakentamista. Räätälöimättömyys voi näyttäytyä jähmeytenä, mutta se lisää ennustettavuutta. Mitä vähemmän räätälöity tuote, sitä helpompi se on säilyttää vakaana ja esimerkiksi versiopäivitykset ovat helpompia.

 

Minne mennään ja minne pitäisi mennä

Tulevaisuuden haasteena on nopea reagointikyky ja uusien, toimivien palvelujen kehittäminen ketterästi. Järjestelmärajat ylittävä yhteistyö toimijoiden kesken täytyy olla sujuvaa, koska usean järjestelmän kirjastojakin on. Yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä käy Norja, jossa kirjastojärjestelmät on kytketty samaan kansalliseen kirjastokorttiin. Kirjastot näkevät toistensa niteiden tilat ja saatavuudet. Yhteistyötä ei ole rakennettu vain rahalla vaan tarpeen on ollut kirjastojen ja järjestelmätoimittajien yhteinen tahtotila.

MARCin korvaajaa on toivottu Kongressin kirjaston BIBFRAME-mallista, jossa data voidaan linkittää muiden toimijoiden tuottamaan dataan. Linkitetyn datan avulla voidaan esimerkiksi rikastuttaa tiedonhakutuloksia suosittelemalla muita saman aihepiirin aineistoja muilta toimijoilta.

RDA-luettelointisääntöjen käyttöönottoa Suomessa ollaan valmistelemassa. Sierrassa ja Mikromarcissa on RDA-valmius. Jos Mikromarcin osalta lisätyötä täytyy tehdä, se ei ole asiakkaille erillismaksullista. Auroran RDA-kelpoisuus on työn alla.

PIKI ja Anders siirtyvät Melindan tuotantokäyttöön vuoden 2015 aikana. Melinda on Aleph-kirjastojärjestelmällä toteutettu kansallinen metatietovaranto, jossa aineistojen metadata on koottu yhteen tietovarantoon. Ero Finnaan on se, että Melinda on kuvailuympäristö, jossa metadata luodaan yhteisöllisesti. Finna puolestaan on asiakasliittymä loppukäyttäjille eikä siinä ole toiminnallisuutta kirjastoaineiston kuvailutyöhön.

Melinda on muutos luettelointityölle ja järjestelmille. Pilotin aikana Auroraa on viimeistelty Melinda-yhteensopivaksi. Lopputilanteessa Auroraan voidaan poimia ja replikoida luettelointitietoa Melindasta ja Auroralla voidaan luetteloida Melindaan.

Mikromarcissa poimintaluettelointi Melindasta onnistuu. Luettelointi-integraation tekeminen on suunnitteilla ja replikointitekniikkaa ollaan rakentamassa.

On mielenkiintoista nähdä, aiheuttaako Melinda muutoksen kirjastojärjestelmien toimintaan. Kun luettelointi keskittyy Melindaan, kuinka paljon luettelointiominaisuuksia kirjastojärjestelmältä vaaditaan? Mikäli luettelointi Melindaan tapahtuu kirjastojärjestelmän kautta, tarve luettelointiominaisuuksille tulee säilymään.


Uudet automaatiotuotteet

Kehitteillä ovat uudet automaatiotuotteet, joista Marshall Breeding käyttää termiä kirjastopalvelualustat (library services platforms). Paitsi että näiden tekninen arkkitehtuuri poikkeaa keskitetyistä kirjastojärjestelmistä, erona perinteisiin järjestelmiin on se, että nämä alustat pyrkivät tarjoamaan kattavat aineistojen hallintaominaisuudet, oli kyse sitten painetusta, fyysisestä aineistosta tai sähköisistä aineistoista. Miksi ahnehtia samaan järjestelmään kaikki tarjolla olevat aineistolajit? Kattavan järjestelmän etuina ovat muun muassa yhdenmukaisemmat, helpommat raportointi- ja analysointityökalut. Aineistoihin pääsy helpottuu myös asiakkaille. Henkilökunnan ei tarvitse opetella monen työkalun käyttöä. Tällaisia kirjastopalvelualustoja ovat esimerkiksi OCLC WorldShare, Ex Libris Alma, Sierra, Intota, Kuali OLE.

 

Kirjastodata laajempaan käyttöön

Tarve tunnistaa asiakkaat ja heidän tarpeensa korostuu aloilla, joilla kilpailu asiakkaista on kova. Nykyisten kirjastojärjestelmien asiakkuudenhallinnan keskittyessä lähinnä logistiikkaan ja perintään olisi kiinnostavaa tutkia, millaisia mahdollisuuksia asiakasryhmien tunnistaminen voi antaa kirjastopalveluille.

 Järjestelmiin tallennetaan muun muassa tietoa vaikkapa aineistojen käytöstä (lainaukset, varaukset, palautukset) ja verkkokirjaston käytöstä. Nyt toimintaa tutkitaan lähinnä tilastoja analysoimalla. Painetta tilastoinnin uudistamiseen luovat esimerkiksi erilliset palvelut, sähköiset aineistot ja aineistojen yhteiskäyttö.

Analysointi helpottuisi keskittämällä ja anonymisoimalla yhteiseen tietovarastoon kirjaston käytöstä syntyvä data, joka on kirjastojen tilastoinnin ja toiminnan ohjauksen kannalta välttämätöntä tai vähintään merkittävää. Yhteisen tietovarannon avulla kirjastot voisivat suunnitella toimintaansa yhteistyössä.

Suosittelija-palvelu, Vihi-mobiilisovellus ja muun muassa HelMetissä ja Vaskissa pilotoitu palveluympäristön raportointipalvelu ovat esimerkkejä palveluista, joissa hyödynnetään kirjastodataa ja jotka ovat syntyneet osin perinteisten järjestelmätoimittajakuvioiden ulkopuolelta. Palveluympäristön raportointipalvelu antaa uusia työkaluja analysoida toimintaa ja mahdollisuuksia tulkita asiakkaiden tapoja käyttää kirjastoja. Raportointipalvelun avulla kirjastojen paikallista ja seudullista vaikuttavuutta on tutkittu yhdistämällä lainausdataa muun muassa väestö- ja sosioekonomiseen dataan. Kirjastot.fi avaa vuoden 2015 aikana yleisille kirjastoille lainausdataa ja Tilastokeskuksen Ruututietokannan dataa hyödyntävän Raportointipalvelun.

Vantaan kaupunginkirjaston ja VTT:n yhteistyöhanke Suosittelijan tuotantokäyttö alkoi syyskuussa 2014 ja palvelu toimii osoitteessa www.suosittelija.fi. Palvelu antaa teossuosituksia käyttäjän aiempien lainojen perusteella. Kohtuulaatuisten henkilökohtaisten suositusten saamisen edellytyksenä ovat kirjastokortti ja lainaushistoriaa. Lainausdataa on kerätty koko HelMet-alueelta. Suosittelun perusteena on tällä hetkellä n. 3,5 - 4 miljoonaa kirjalainaa, ja lisää tulee puolisen miljoonaa kuukaudessa.

Palvelu ei käytä kirjaston luetteloa mitenkään muuten kuin teosten nimen ja tekijän osalta. Suosittelijan yhteydessä sisällönkuvailu on merkitykseltään vähäinen. Suosittelija palvelee asiakasta, joka haluaa nopeasti teossuosituksen. Palvelu ei tee itse luettelointia turhaksi, koska tiedonhaussa sisällönkuvailulla on tietenkin oma merkityksensä.

Vantaa tähtää "peruslainaajan" osalta verkkokauppamaiseen toimintatapaan: sosiaalisessa mediassa markkinoidaan Suosittelijaa, Suosittelija-palvelu puolestaan johdattelee käyttäjiä "ostopäätökseen" (eli varaukseen tai lainaukseen). Varauksen teko on tehty mahdollisimman helpoksi ja maksuttomaksi. Noutopaikaksi voi valita kirjaston lisäksi tällä hetkellä yhden noutoautomaatin tai pari omatoimikirjastoa. Mietinnässä on, miten noutoa voidaan helpottaa entisestään sekä ajallisesti että maantieteellisesti.

Myöhästymismaksut voi maksaa verkossa ja Vantaa uudistaa logistiikkaa syksymmällä sekä ulkoistuksen että kellutuksen kautta. Ennusteena on n. 40 - 50 % pienempi kuljetusvolyymi ja nopeammat toimitusajat. Vantaalla varausten määrä on palvelun toiminta-aikana noussut n. 40 - 50 prosenttia. Lainaus Vantaalla nousi viime vuonna 2,5 %.

VTT omistaa Suosittelijan patentit, kehittää tekniikkaa ja etsii sille kaupallisia sovelluskohteita.

Vihi on Tornionlaakson kirjaston ja Mikro-Väylän tekemä Android-sovellus, joka hyödyntää NFC-tekniikkaa. Idea on se, että kun asiakas lukee kirjan, ja haluaisi löytää lisää samanlaisia, hän voi hakea niitä tällä ohjelmalla. Vihi-sovellus näyttää asiakasta kiinnostavan teoksen sisältötietoja ja sitä kuvailevia asiasanoja. Valitsemalla asiasanoja asiakas saa vinkkejä samanlaisista teoksista ja niiden saatavuudesta Lapin kirjastossa. Vihi-vinkkauspalvelusta asiakas voi halutessaan siirtyä Lappi-verkkokirjastoon tekemään haluamastaan teoksesta varauksen.

 

Juttuun on haastateltu:

Susanna Aakko, Helsingin kaupunginkirjasto

Mikael Bäckman, Open Library Solutions

Salla Erho, Rovaniemen kaupunginkirjasto

Minttu Hapuli, Tampereen kaupungin tietohallinto

Kari Heikkinen, Axiell

Leena Kinnunen, Rovaniemen kaupunginkirjasto

Olli-Antti Kivilahti, Joensuun kaupunginkirjasto

Minna-Liisa Kivinen, Kansalliskirjasto

Tuomas Kunttu, Kouvolan kaupunginkirjasto

Virpi Launonen, Mikkelin kaupunginkirjasto

Ulla-Maija Maunu, Turun kaupunginkirjasto

Ari Mäkiranta, Joensuun kaupunginkirjasto

Tanja Ojakangas, Lahden kaupunginkirjasto

Elina Paavola-Eskola, Tampereen kaupunginkirjasto

Jaana Pakarinen, Tampereen kaupunginkirjasto

Eeva-Riitta Peltonen, Tampereen kaupunginkirjasto

Liisa Rossi, Kuopion kaupunginkirjasto

Reeta Rumbin, ATP Automation

Sinikka Rynkä-Hokkanen, Tampereen kaupunginkirjasto

Merja Sali, Kouvolan kaupunginkirjasto

Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto

Matti Sarmela, Kirjastot.fi

Christer Skog, Kouvolan kaupunginkirjasto

Arve Søreide, Nye Deichman, Oslo

Jaana Tyrni, Espoon kaupunginkirjasto

Miika Vacker, Mikro-Väylä

Mikko Vainio, Vantaan kaupunginkirjasto

Sami Varjo, Vaasan kaupunginkirjasto

Leila Virta, Tampereen kaupunginkirjasto


Muita lähteitä:

 

Anderson, Elsa K. (2014). Electronic Resource Management Systems: A Workflow Approach. Library Technology Reports, http://www.alatechsource.org/taxonomy/term/106/electronic-resource-management-systems-a-workflow-approach [Viitattu 9.4.2015]

Bérard, Raymond (2013). Next Generation Library Systems : New Opportunities and Threats. Aikakausjulkaisu: Bibliothek, Forschung und Praxis 2013; 37(1): 52–58. http://www.degruyter.com/view/j/bfup-2013-37-issue-1/bfp-2013-0008/bfp-2013-0008.pdf [Viitattu 6.4.2015]

Bitsch, Britta (2015). Intelligent Logistics. http://www.kirjastokaista.fi/britta-bitsch-intelligent-logistics/ [Viitattu 26.4.2015]

Breeding, Marshall (2011). Innovative Interfaces to Launch Sierra: A New-Generation Automation Platform. http://www.alatechsource.org/blog/2011/04/innovative-interfaces-to-launch-sierra-a-new-generation-automation-platform.html [Viitattu 23.4.2015]

Breeding, Marshall (2014a). Perceptions 2014: An International Survey of Library Automation http://librarytechnology.org/perceptions/2014/

Breeding, Marshall (2014b). Library Systems Report 2014 : Competition and strategic cooperation http://americanlibrariesmagazine.org/2014/04/15/library-systems-report-2014/

Breeding, Marshall (2014c). Balancing the Management Electronic and Print Resources. Aikakausjulkaisu: Computers in Libraries, volume 34, number 5, s. 26 - 31.

Breeding, Marshall (2014d). Enhancing Discovery Through Better Exposure. Aikakausjulkaisu: Computers in Libraries, volume 34, number 8, s. 24 - 26.

Breeding, Marshall (2014e). Innovative Interfaces Acquires Polaris Library Systems. http://www.alatechsource.org/blog/2014/04/innovative-interfaces-acquires-polaris-library-systems.html [Viitattu 11.4.2015]

Breeding, Marshall (2014f). Library Technology Forecast for 2015 and Beyond. Aikakausjulkaisu: Computers in Libraries, volume 34, number 10,  http://www.infotoday.com/cilmag/dec14/Breeding--Library-Technology-Forecast-for-2015-and-Beyond.shtml [Viitattu 3.5.2015]

Breeding, Marshall (2015a). Selection Strategies for Strategic Library Technologies.  Aikakausjulkaisu: Computers in Libraries, volume 35, number 1, http://www.infotoday.com/cilmag/jan15/Breeding--Selection-Strategies-for-Strategic-Library-Technologies.shtml [Viitattu 3.5.2015]

Breeding, Marshall (2015b). Library Systems Report : Operationalizing innovation. http://americanlibrariesmagazine.org/2015/05/01/library-systems-report/ [Viitattu 4.5.2015]

Enis, Matt (2015). Managing Multiplicity : Library Systems Landscape 2015. Aikakausjulkaisu: Library Journal. http://lj.libraryjournal.com/2015/04/technology/managing-multiplicity-library-systems-landscape-2015/ [Viitattu 11.4.2015]

Grant, Carl (2012). The Future of Library Systems : Library Services Platforms. Aikakausjulkaisu: Information Standards Quarterly, vol. 24, number 4, s. 4 - 15. http://dx.doi.org/10.3789/isqv24n4.2012.02 [Viitattu 6.4.2015]

Kohti Kohaa. http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kohti-kohaa [Viitattu 23.4.2015]

NISO, White Paper, the Future of Library Resource Discovery http://www.niso.org/news/pr/view?item_key=3e6b4a66b07a62f8ebe8b4b47739c48339ffd88c [Viitattu 3.5.2015]

Oslo Public Library chooses the free and open Koha Integrated Library System. http://digital.deichman.no/blog/2014/01/16/oslo-public-library-chooses-the-free-and-open-koha-integrated-library-system/ [Viitattu 20.4.2015]

Oslo Public Library chooses RDF linked data as core metadata format. http://digital.deichman.no/blog/2014/06/19/oslo-public-library-chooses-rdf-linked-data-as-core-metadata-format/comment-page-1/#comment-42582 [Viitattu 20.4.2015]

Wang, Yongming; Dawes, Trevor A. (2012). The Next Generation Integrated Library System : A Promise Fulfilled. Aikakausjulkaisu: Information Technology and Libraries, volume 31, number 3. http://ejournals.bc.edu/ojs/index.php/ital/article/view/1914/pdf [Viitattu 6.4.2015]

Vihi-vinkkauspalvelu. http://www.kirjastot.fi/fi/ammattikalenteri/ajankohtaista-tapahtumista/vihi-vinkkauspalvelu-8a872 [Viitattu 21.4.2015]

VTT kehittämässä norjalaisen median automaattisia lukusuosituksia. http://www.vtt.fi/medialle/vtt-kehitt%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-norjalaisen-median-automaattisia-lukusuosituksia [Viitattu 21.4.2015]