Tärkein on toinen fani

Tutkijan mukaan fanifiktiota tehdään tosissaan, ja siinä halutaan kehittyä.

Helena Mäntyniemi
Helena Mäntyniemi

Tummaihoinen Hermione Granger käy töissä Taikaministeriössä ja on ihastunut työkaveriinsa, Luihus-tyttö Millicentiin. Merlin-velho elää nyky-Englannissa ja loihtii kuningas Arthurin 1500 vuoden takaa taistelemaan kansaansa uhkaavia yliluonnollisia voimia vastaan. Pyöreän pöydän ritareista kertovassa tarinassa Merlin ja Arthur kokevat myös homoeroottisen romanssin.

Fanifiktio on ilmiö, jossa fiktiohahmot heräävät uuteen eloon. Kirjoitukset voivat olla esi- tai jatko-osia tai vaihtoehtoisia tarinoita tutuille kirjoille, elokuville, tv-sarjoille tai peleille, joiden juonta, lajityyppiä tai näkökulmaa on muokattu.

Internetin nousu tarjosi faneille uuden tavan jakaa intohimoaan virtuaalisesti. 2000-luvun vaihteessa netin forumeihin alkoi ilmestyä kirjoituksia, joissa alkuperäisteosten konventiot, kuten ajan, paikan tai henkilöhahmojen kuvaukset, eivät enää rajoittaneet fanien mielikuvituksen lentoa.

”Fanifiktio on mahtava leikkikenttä, jossa kaikki on mahdollista. Kirjoituksiin voi kohdistaa elämän tärkeitä pohdintoja ja niissä voi kokeilla omia rajojaan”, kertoo fanifiktion kirjoittaja Iina Karasti.

Erityisesti identiteetin ja sukupuolisuuden käsittely on olennainen osa ilmiötä.

”Fanifiktiossa korostuu feministisen uudelleenkatsomisen näkökulma. Monissa kirjoituksissa kyseenalaistetaan kulttuurisia konventioita, kuten kehollisuutta ja rotukysymyksiä”, kertoo fanifiktiota tutkiva Helena Mäntyniemi.

Fanit menivät nettiin

Fantasiagenre nousi kirjallisuudessa ja elokuvissa vuosituhannen vaihteessa. Samalla nettiin alkoi tulvia fantasia-aiheisia fanikirjoituksia. Maailman suurimmassa fanifiktiofoorumissa, amerikkalaisessa FanFiction.netissä, on nykyisin yli12 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää ja miljoonia kirjoituksia yli 40:llä kielellä. Yleisimmät aihepiirit ovat Harry Potter, Naruto-manga ja Twilight -kirjat.

Toisella isolla kansainvälisellä fanifiktiofoorumilla, Archive of Our Ownilla (AO3), on myös miljoonia käyttäjiä ja kirjoituksia. AO3 jakautuu 40 000 eri fandomiin eli faniyhteisöön, joista suositumpia ovat Marvel-sarjakuvat, Supernatural- ja Sherlock-tv-sarjat sekä Happy Potter.

Suomalaisella FinFunFan-foorumilla on kymmeniätuhansia rekisteröityneitä jäseniä ja vastaava määrä kirjoituksia. Yleisimmät lajityyppit ovat fantasia ja romanssi. Fanifiktioforumit edellyttävät omien sääntöjensä noudattamista kirjoitusten julkaisussa ja kommentoinnissa. Forumeita ylläpidetään ja moderoidaan pääosin vapaaehtoispohjalta.

Fanifiktion historian katsotaan alkaneen 1920-luvulla, jolloin Sherlock Holmes -hahmo inspiroi faneja omiin versioihinsa. 1960-luvulla ilmiö levisi maailmalla fanzine-lehdissä Start Trek -tv-sarjan innoittamana. Silloin kehkeytyi myös fanifiktiolle keskeinen lajityyppi, slash-tarinat, joissa kuvataan mieshahmojen välistä homoeroottista suhdetta.

Itseilmaisu tärkeintä

13-vuotiaasta lähtien fanifiktiota kirjoittanut Iina Karasti on tutkinut ilmiötä suomalaisten fanifiktion harrastajien keskuudessa sekä yhteisöpedagogian opinnäytetyössään että nuorisotutkimuksen gradussaan. Tulokset kertovat, että yhteisöllisyys ja itseilmaisu ovat fanifiktion kirjoittajille tärkeimpiä motiiveja. Monet kokevat löytävänsä fanifiktion parista helpommin samanhenkistä seuraa kuin muusta elämästä. Fanifiktio tarjoaa myös turvallisen yhteisön tuoda esille vaikeita henkilökohtaisia asioita.

Eräs syy fanifiktion runsauteen on kirjoittamisen vaivattomuus. Tekstin tuottaminen on helppoa aloittaa valmiiksi luodun maailman ja tuttujen henkilöhahmojen pohjalta. 

”Julkaisu nettifoorumilla on tavoitteellista toimintaa, ja fanifiktio auttaa kehittymään kirjoittajana”, Karasti kertoo.

Yhteisöllisyys näkyy kirjoitusten kommenteissa, jotka ovat pääasiassa asiallisia ja perusteltuja. Useimmat ovat mukana foorumeissa nimimerkillä, joita käytetään ficaajien keskinäisissä livetapaamisissa eli miiteissä. 

”Nimimerkistä tulee toinen identiteetti, sivurooli, joka kuuluu vain fanifiktion maailmaan.”

Iina Karasti

Näkökulmaa sukupuoleen

Helena Mäntyniemi löysi lapsena lohtua Harry Potterin taikamaailmasta. Fantasiasta tuli hänelle paikka, jonne paeta yksinäisyyttä ja koulukiusaamista. Fanifiktio alkoi kiinnostaa Mäntyniemeä vasta yliopisto-opiskelijana. Nyt hän tekee Tampereen yliopistossa kirjallisuustieteen väitöskirjaa Harry Potterin fanifiktion feministisistä tulkinnoista.

Mäntyniemen tutkimuskohteena on muutama Harry Potter -aiheinen kirjoittajayhteisö, joissa tuotetaan uusia Potter-tarinoita festeissä eli haasteissa.

”Yhteisöllisyys on oleellista haastekirjoituksissa, joissa parit määrittelevät keskenään tekstien raamit. Vastaavaa vuorovaikutusta ei juurikaan ilmene valtavirtakirjallisuudessa”, Mäntyniemi kertoo.

Fanifiktio on pääosin noin 19­-29-vuotiaiden naisten harrastus. Monissa kirjoituksissa käsitellään sukupuoli-identiteettiä, kehollisuutta ja seksuaalista suostumusta.  Fanifiktio voidaankin nähdä edeltäjänä #metoo-ilmiölle, ja se on toiminut ilmaisukeinona myös muunsukupuoliseksi itsensä määrittäville.

Kirjastojen kannalta fanifiktio on mahdollisuus löytää yhteys uudenlaiseen lukijakuntaan. Pinnan alla piilee kysymys tekijänoikeuksista, joita fanifiktio perinteisessä tarkastelussa saattaa rikkoa.  Karasti ja Mäntyniemi toivovat, että fanifiktion merkitys kirjoittamisen ja lukemisen edistäjänä ymmärrettäisiin. Miten olisi vaikkapa fanifiktiotapaaminen kirjaston tiloissa?